Purkamisen ohjeistus purkuhankkeen suunnittelussa

Abstract

Rakentaminen luo suuren määrän jätteitä sekä ympäristövaikutuksia. Ympäristönäkökulmien painottuminen rakentamisessa on jatkunut jo viimeiset 10 vuotta. Lainsäädäntöjen ja määräyk-sien uudistukset sekä Suomen ja EU:n tavoitteet ja määräykset painostavat koko rakennusalan muutosta kestävämpään suuntaan. EU:n jätedirektiivin asettama tavoite 70 % rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisaste vuoteen 2020 mennessä, johon Suomi on sitoutunut. Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia rakennusjätettä ja korjaus- ja purkujätteiden osuus tästä on noin 85 %. Tämän takia korjaus- ja purkurakentamisen jätteiden hyödyntämiselle ja kierrätykselle on annettu painoarvoa sekä pyritty luomaan uusia ohjeistuksia ja malleja niiden parantamiseksi. Ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisemat kolme uutta purkurakentamiseen liittyvää opasta pyrkivät tehostamaan purkurakentamisen kokonaisvaltaista laatua huomioiden rakenta-misen kiertotalouden periaatteet. Uusien oppaiden sisältö painottuu kiertotalouden lisäksi pur-kumateriaalien hyödyntämiseen, haitallisten aineiden poistoon sekä materiaalikierrätyksen te-hostamiseen. Purkurakentamisessa tapahtuva kiertotaloutta edistävä toiminta perustuu jättei-den kierrätyksen ja hyödyntämisen suunnitteluun sekä toteutukseen etusijajärjestyksen mukai-sesti. Tämän kandidaatintyön lähtökohtana oli selvittää, kuinka uusi purkuohjeistus luo lisäarvoa purkusuunnitteluun, materiaalien hyödyntämiseen ja kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Työ suoritettiin kirjallisuustutkimuksena ja käytetystä lähdekirjallisuudesta nousivat vahvasti esiin kiertotalouden periaatteet. Työn alussa käsiteltiin rakennusjätteiden muodostumista, lainsäädäntöä sekä jätejakeita, joiden avulla saatiin käsitys purkujätteiden vallitsevasta tilasta Suomessa. Purkuprosessiin tu-tustuminen sekä Suomen purkurakentamisen tilaan perehtyminen oli tärkeä osa ohjeistuksen vaikutusten arviointia. Purkuohjeistuksen nykytilan ja uuden ohjeistuksen vertailulla saatiin käsi-tys siitä, mitä asioita uudessa ohjeistuksessa painotetaan. Työn lopussa arvioitiin uuden ohjeis-tuksen vaikutuksia tavoitteisiin sekä pohdittiin muita mahdollisia materiaalien hyödyntämiseen ja kierrättämiseen vaikuttavia tekijöitä. Työn tuloksissa päädyttiin siihen, että uusi ohjeistus antaa lisäarvoa materiaalien hyödyntä-miselle, mikäli purkuhanke toteutetaan uuden ohjeistuksen mukaisesti. Uusien ohjeistuksien painottamien asioiden huomioiminen koko purkuprosessin aikana luo edellytykset kiertotalouden toteutumiselle sekä materiaalien hyödyntämiselle sekä kierrättämiselle. Lisääntyvä tietoisuus kiertotaloudesta, tiivis yhteistyö, ympäristönäkökulmien vahvempi huomioiminen sekä kiertota-loutta edistävien palveluiden hyödyntäminen olivat myös tekijöitä, jotka ohjaavat kohti kestä-vämpää purkurakentamista. Ongelmiksi muodostuivat purkujätteen heikko laatu, vakiintuneet toimintatavat sekä lisääntyvät kustannukset kiertotaloutta edistävässä toiminnassa. Kysy-mykseksi jäikin se, mikä loisi lisäarvoa isossa kuvassa, jotta kiertotaloutta toteutettaisiin tehok-kaammin ja järjestelmällisemmin tulevaisuudessa.