Käräjäoikeuksien lainkäytön digitalisaatio hakemusasioissa : Oulun käräjäoikeuden virkamiesten kokemuksia AIPA-hankkeen käyttäjälähtöisestä muutosjohtamisesta
Andersson, Matti (2021)
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012219099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012219099
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää kokemuksia käynnissä olevan AIPA-hankkeen muutosjohtamisesta. Tutkimus rajautuu koskemaan asiatyyppinä hakemusasioita, joissa AIPA-järjestelmän valtakunnallinen käyttöönotto tapahtui lokakuun alussa 2020. AIPA-hankkeella itsessään on kaksi strategista tavoitetta: sähköiseen työtapaan siirtyminen lainkäytössä sekä uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentaminen, joka tukee tätä sähköistä työtapaa. Laajemmassa kontekstissa voidaankin puhua yhdestä osasta julkishallinnon digitalisaatiota. Tutkimuksessa selvitetään, miten Oulun käräjäoikeuden hakemusasioiden parissa työskentelevät virkamiehet kokevat AIPA-hankkeen muutosjohtamisen heidän työnsä kannalta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimuksen lähestymistapa on täten induktiivinen. Teoreettinen viitekehys tarkentui lopulliseen muotoonsa aineistonkeruun jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta kerättyä aineistoa. Ensimmäisenä aineistona toimii AIPA-hanketoimistosta kerätty asiantuntija-aineisto, jolla pyrittiin saamaan tarkempaa kuvaa käsillä olevasta hankkeesta ja siihen liittyvästä muutosjohtamisesta. Toisena aineistona, ja niin sanottuna varsinaisena kokemusaineistona tutkimuksessa toimii haastattelut, joita suoritettiin neljä kappaletta Oulun käräjäoikeuden hakemusasioiden parissa työskentelevälle lainkäyttöhenkilökunnalle. Haastatteluita suoritettiin eri organisaatiotasoille. Sekä asiantuntija-aineisto että kokemusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelut kerättiin marraskuussa 2020. Nauhoitettu haastatteluaineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon sekä analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että hankkeen muutosjohtaminen sekä tietojärjestelmäkehitys tapahtuu käyttäjälähtöisesti. Muutosagentteina muutoksessa on noin 250 hengen muutosjohtamisverkosto, joka koostuu virastojen vapaaehtoisista henkilökunnan jäsenistä. Käyttäjälähtöisyys näyttäytyy muutosjohtamisen tuloksissa enimmäkseen neutraalina ja joissakin tapauksissa orastavan positiivisena kokemuksena. Tutkimustulosten mukaan palaute ja vuorovaikutuksellisuus virastojen ja hanketoimiston välillä koettiin jokseenkin heikoksi. Viraston sisäinen palautteenanto ja vuorovaikutus muutosagenttien kanssa koettiin positiivisena ja luottamusta herättävänä asiana. Työn muutos näyttäytyi tulosten mukaan eniten paperityöskentelystä luopumisena, joka on aloitettu jo ennen AIPA-järjestelmän käyttöönottoa. Tutkimuksen mukaan työnjaossa on tapahtunut joitakin muutoksia notaarien ja tuomareiden näkemyksen mukaan, mutta asiantuntija-aineiston sekä viraston sihteereiden näkemys on tästä poikkeava. Tätä tuloksellista ristiriitaa selittää hankkeen tuoreus sekä olemassa olevien käytänteiden puuttuminen.
Tutkimus antaa tärkeää taustatietoa niin AIPA-hanketoimistolle kuin AIPA-järjestelmän kanssa työskenteleville virastoille. Koska kyseessä on yhä käynnissä oleva hanke, voidaan tutkimuksessa ilmenneitä tuloksia ja näkökulmia hyödyntää hankkeen loppuun saattamiseksi. Jatkotutkimus on tarpeen esimerkiksi muutosjohtamisverkoston tutkimisen kannalta, tai laajemman aineisto-otannan keinoin hankkeen myöhemmässä vaiheessa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Analyysimenetelmänä toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja tutkimuksen lähestymistapa on täten induktiivinen. Teoreettinen viitekehys tarkentui lopulliseen muotoonsa aineistonkeruun jälkeen. Tutkimuksessa hyödynnetään kahta kerättyä aineistoa. Ensimmäisenä aineistona toimii AIPA-hanketoimistosta kerätty asiantuntija-aineisto, jolla pyrittiin saamaan tarkempaa kuvaa käsillä olevasta hankkeesta ja siihen liittyvästä muutosjohtamisesta. Toisena aineistona, ja niin sanottuna varsinaisena kokemusaineistona tutkimuksessa toimii haastattelut, joita suoritettiin neljä kappaletta Oulun käräjäoikeuden hakemusasioiden parissa työskentelevälle lainkäyttöhenkilökunnalle. Haastatteluita suoritettiin eri organisaatiotasoille. Sekä asiantuntija-aineisto että kokemusaineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Haastattelut kerättiin marraskuussa 2020. Nauhoitettu haastatteluaineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon sekä analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että hankkeen muutosjohtaminen sekä tietojärjestelmäkehitys tapahtuu käyttäjälähtöisesti. Muutosagentteina muutoksessa on noin 250 hengen muutosjohtamisverkosto, joka koostuu virastojen vapaaehtoisista henkilökunnan jäsenistä. Käyttäjälähtöisyys näyttäytyy muutosjohtamisen tuloksissa enimmäkseen neutraalina ja joissakin tapauksissa orastavan positiivisena kokemuksena. Tutkimustulosten mukaan palaute ja vuorovaikutuksellisuus virastojen ja hanketoimiston välillä koettiin jokseenkin heikoksi. Viraston sisäinen palautteenanto ja vuorovaikutus muutosagenttien kanssa koettiin positiivisena ja luottamusta herättävänä asiana. Työn muutos näyttäytyi tulosten mukaan eniten paperityöskentelystä luopumisena, joka on aloitettu jo ennen AIPA-järjestelmän käyttöönottoa. Tutkimuksen mukaan työnjaossa on tapahtunut joitakin muutoksia notaarien ja tuomareiden näkemyksen mukaan, mutta asiantuntija-aineiston sekä viraston sihteereiden näkemys on tästä poikkeava. Tätä tuloksellista ristiriitaa selittää hankkeen tuoreus sekä olemassa olevien käytänteiden puuttuminen.
Tutkimus antaa tärkeää taustatietoa niin AIPA-hanketoimistolle kuin AIPA-järjestelmän kanssa työskenteleville virastoille. Koska kyseessä on yhä käynnissä oleva hanke, voidaan tutkimuksessa ilmenneitä tuloksia ja näkökulmia hyödyntää hankkeen loppuun saattamiseksi. Jatkotutkimus on tarpeen esimerkiksi muutosjohtamisverkoston tutkimisen kannalta, tai laajemman aineisto-otannan keinoin hankkeen myöhemmässä vaiheessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9041]