Deep Interest in School Shootings Online
Raitanen, Jenni (2021)
Raitanen, Jenni
Tampere University
2021
Yhteiskuntatutkimuksen tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1814-7
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1814-7
Tiivistelmä
Koulusurmat ovat globaali ilmiö, ja koulusurmaajat käyttävät symbolista väkivaltaa lähettääkseen viestin tapahtumapaikkaa laajemmalle yleisölle. Koulusurmaajiin vaikuttaa kulttuurinen käsikirjoitus, joka kuvaa koulusurmien syitä ja tekotapoja. Sekä kulttuurista käsikirjoitusta että koulusurmiin liitettyjä narratiiveja jaetaan internetissä. Useat koulusurmaajat ovat olleet aktiivisia internetissä ja käyttäneet sitä osana tekoaan esimerkiksi julkaisemalla kuvia ja kirjoituksiaan ennen joukkosurman toteuttamista. Perinteinen media, ja tänä päivänä myös sosiaalinen media, ovat voimistaneet ja vahvistaneet koulusurmiin liitettyjä narratiiveja ja antaneet koulusurmaajille mainetta ja statusta. Internetissä on myös koulusurmien ympärille muodostuneita yhteisöjä. Koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet henkilöt jakavat, luovat ja levittävät koulusurmiin ja niiden tekijöihin liittyvää materiaalia. Ilmiönä voimakasta kiinnostusta koulusurmiin ei ole juurikaan tutkittu, minkä seurauksena sen vaikutusta ja yhteyttä koulusurmiin ei tunneta kunnolla. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä internetin koulusurmayhteisöistä ja niiden vaikutuksista koulusurmille.
Tutkimukseen liittyvä aineisto on kerätty haastattelemalla internetissä kahtakymmentäkahta koulusurmista voimakkaasti kiinnostunutta henkilöä. Seitsemän näistä henkilöistä haastateltiin myös toisen kerran. Haastattelujen lisäksi toteutettiin vuoden kestänyt etnografia internetissä tukemaan haastatteluita ja lisäämään ilmiöön liittyvää ymmärrystä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja haastateltavat olivat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Aineiston perusteella koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet henkilöt muodostavat globaaleja internetyhteisöjä sosiaalisen media eri alustoilla. Näissä yhteisöissä luodaan, muokataan ja levitetään koulusurmiin liittyvää materiaalia. Tämän lisäksi koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet henkilöt levittävät narratiiveja, joissa selitetään koulusurmien syitä. Vaikka haastateltavat olivat lähtöisin eri puolilta maailmaa, narratiivit joita he kertoivat, olivat silmiinpistävän samankaltaisia. Haastateltavat kertoivat laajasti koulusurmaajien kiusaamiskokemuksista ja muista sosiaalista ongelmista joita nämä ovat kohdanneet, minkä lisäksi he kertoivat myös omista kiusaamiskokemuksistaan. Jompikumpi tai molemmat näistä narratiiveista oli löydettävissä kahdessakymmenessäyhdessä haastattelussa. Kuitenkin samaan aikaan voimakas kiinnostus koulusurmia kohtaan sisältää myös useita muotoja. Koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneilla on toisistaan eroavia kiinnostuksen tasoja ja kohteita, ja heidät on mahdollista jakaa tämän perusteella neljään alaryhmään: tutkijoihin, fanityttöihin, columbinerseihin sekä heihin, jotka haluavat jäljitellä aiempia tekijöitä ja toteuttaa oman koulusurman. Henkilö voi kuitenkin siirtyä näiden alaryhmien välillä ja alaryhmien väliset rajat mennä päällekkäin. Tämän lisäksi koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet voidaan jakaa kolmeen ryhmään riippuen siitä, kuinka radikaaleja heidän mielipiteensä koulusurmiin liittyen ovat. Ensimmäinen ryhmä muodostuu koulusurmiin neutraalisti suhtautuvista, toinen henkilöistä jotka sympatisoivat joitakin koulusurmaajia, ja kolmas heistä jotka ovat kiinnostuneet toteuttamaan oman koulusurman. Suurin osa haastateltavista oli luokiteltavissa sympatisoijien ryhmään, eikä yhtäkään heistä koulusurman toteuttamisesta kiinnostuneiden ryhmään. Osa haastateltavissa toi kuitenkin esille huoltaan yhteisöissään olevista potentiaalisista koulusurmaajista. Tutkimuksessa käytetty mielipiteisiin perustuva jaottelu pohjautui terrorismitutkimuksessa kehitettyyn teoriaan, ja osoittaa käytännössä kuinka koulusurmatutkimus ja terrorismitutkimus voivat hyötyä toisistaan.
Tämän väitöskirjan aineiston perusteella voimakas kiinnostus koulusurmia kohtaan ei tarkoita samaa kuin halu toteuttaa koulusurma. Koulusurmayhteisöt kuitenkin levittävät koulusurmiin liittyviä narratiiveja ja antavat koulusurmaajille mainetta ja huomiota. Toisaalta samaan aikaan koulusurmayhteisöjä ei ole osattu hyödyntää koulusurmien ehkäisyssä, vaikka aineiston perusteella usea yhteisön jäsen ei hyväksy koulusurmien väkivaltaa ja osa toi esille huoltaan potentiaalisista koulusurmaajista yhteisöissään. Koulusurmayhteisöihin keskittyvä tutkimus voikin tarjota uusia näkökulmia koulusurmien ymmärtämiseen ja niiden ehkäisemiseen.
Tutkimukseen liittyvä aineisto on kerätty haastattelemalla internetissä kahtakymmentäkahta koulusurmista voimakkaasti kiinnostunutta henkilöä. Seitsemän näistä henkilöistä haastateltiin myös toisen kerran. Haastattelujen lisäksi toteutettiin vuoden kestänyt etnografia internetissä tukemaan haastatteluita ja lisäämään ilmiöön liittyvää ymmärrystä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja haastateltavat olivat lähtöisin eri puolilta maailmaa. Aineiston perusteella koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet henkilöt muodostavat globaaleja internetyhteisöjä sosiaalisen media eri alustoilla. Näissä yhteisöissä luodaan, muokataan ja levitetään koulusurmiin liittyvää materiaalia. Tämän lisäksi koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet henkilöt levittävät narratiiveja, joissa selitetään koulusurmien syitä. Vaikka haastateltavat olivat lähtöisin eri puolilta maailmaa, narratiivit joita he kertoivat, olivat silmiinpistävän samankaltaisia. Haastateltavat kertoivat laajasti koulusurmaajien kiusaamiskokemuksista ja muista sosiaalista ongelmista joita nämä ovat kohdanneet, minkä lisäksi he kertoivat myös omista kiusaamiskokemuksistaan. Jompikumpi tai molemmat näistä narratiiveista oli löydettävissä kahdessakymmenessäyhdessä haastattelussa. Kuitenkin samaan aikaan voimakas kiinnostus koulusurmia kohtaan sisältää myös useita muotoja. Koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneilla on toisistaan eroavia kiinnostuksen tasoja ja kohteita, ja heidät on mahdollista jakaa tämän perusteella neljään alaryhmään: tutkijoihin, fanityttöihin, columbinerseihin sekä heihin, jotka haluavat jäljitellä aiempia tekijöitä ja toteuttaa oman koulusurman. Henkilö voi kuitenkin siirtyä näiden alaryhmien välillä ja alaryhmien väliset rajat mennä päällekkäin. Tämän lisäksi koulusurmista voimakkaasti kiinnostuneet voidaan jakaa kolmeen ryhmään riippuen siitä, kuinka radikaaleja heidän mielipiteensä koulusurmiin liittyen ovat. Ensimmäinen ryhmä muodostuu koulusurmiin neutraalisti suhtautuvista, toinen henkilöistä jotka sympatisoivat joitakin koulusurmaajia, ja kolmas heistä jotka ovat kiinnostuneet toteuttamaan oman koulusurman. Suurin osa haastateltavista oli luokiteltavissa sympatisoijien ryhmään, eikä yhtäkään heistä koulusurman toteuttamisesta kiinnostuneiden ryhmään. Osa haastateltavissa toi kuitenkin esille huoltaan yhteisöissään olevista potentiaalisista koulusurmaajista. Tutkimuksessa käytetty mielipiteisiin perustuva jaottelu pohjautui terrorismitutkimuksessa kehitettyyn teoriaan, ja osoittaa käytännössä kuinka koulusurmatutkimus ja terrorismitutkimus voivat hyötyä toisistaan.
Tämän väitöskirjan aineiston perusteella voimakas kiinnostus koulusurmia kohtaan ei tarkoita samaa kuin halu toteuttaa koulusurma. Koulusurmayhteisöt kuitenkin levittävät koulusurmiin liittyviä narratiiveja ja antavat koulusurmaajille mainetta ja huomiota. Toisaalta samaan aikaan koulusurmayhteisöjä ei ole osattu hyödyntää koulusurmien ehkäisyssä, vaikka aineiston perusteella usea yhteisön jäsen ei hyväksy koulusurmien väkivaltaa ja osa toi esille huoltaan potentiaalisista koulusurmaajista yhteisöissään. Koulusurmayhteisöihin keskittyvä tutkimus voikin tarjota uusia näkökulmia koulusurmien ymmärtämiseen ja niiden ehkäisemiseen.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4891]