”Positiivinen pedagogiikka on sitä, että sä näet mahdollisuuksia aina siinä missä on hankaluuksia.”: Positiivinen pedagogiikka viisivuotiaiden lasten sosioemotionaalisen kehityksen tukena
Kiljunen, Atte; Salmivaara, Laura (2021)
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012189009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012189009
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena menetelmänä varhaiskasvatuksen työntekijät kokevat positiivisen pedagogiikan. Lisäksi selvitimme, kuinka positiivista pedagogiikkaa käyttämällä voidaan tukea ja kehittää viisivuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja. Positiivisen pedagogiikan pääajatus on lapsen hyvinvoinnin lisääminen. Siinä tiedostetaan myös myönteisten tunteiden vaikutus oppimiseen ja kehittymiseen. Positiivisen pedagogiikan menetelmiin kuuluu osallisuuden tukeminen, vahvuuksien korostaminen ja vastoinkäymisten myönteinen käsittely. Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa on tärkeässä roolissa, sillä näillä taidoilla on merkittävä rooli lapsen kokonaisvaltaisessa oppimisessa ja hänen sosiaalisten suhteidensa muodostamisessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea tamperelaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa syksyllä 2020. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluina. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä COVID-19-pandemian vuoksi. Analysoimme litteroidun haastatteluaineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Positiivinen pedagogiikka koettiin tuttuna menetelmänä varhaiskasvatuksessa, mutta se ei ole vielä vakiintunut pysyväksi pedagogiseksi menetelmäksi. Jotta positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa, täytyy työntekijöillä olla yhdenmukainen käsitys pedagogiikasta. Lisäksi varhaiskasvatuksen johtajan pedagogisella näkemyksellä on merkitystä positiivisen pedagogiikan toteutumisessa.
Viisivuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja pidettiin merkittävänä heidän lähestyvän esiopetuksensa vuoksi. Tutkimuksessa korostui heidän taitojensa moninaisuus. Positiivisen pedagogiikan käyttäminen tunneja kaveritaitojen edistämiseen koettiin rakentavaksi menetelmäksi varhaiskasvatuksessa. Hyväksyvän ilmapiriin luomista ja toivotun käytöksen vahvistamista pidettiin hyödyllisinä menetelminä näiden taitojen vahvistamiseen. Vahvistamalla sosioemotionaalisia taitoja positiivisen pedagogiikan menetelmin voidaan vaikuttaa lapsen nykyiseen hyvinvointiin ja tulevaan sosiaaliseen asemaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea tamperelaista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa syksyllä 2020. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluina. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä COVID-19-pandemian vuoksi. Analysoimme litteroidun haastatteluaineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Positiivinen pedagogiikka koettiin tuttuna menetelmänä varhaiskasvatuksessa, mutta se ei ole vielä vakiintunut pysyväksi pedagogiseksi menetelmäksi. Jotta positiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksessa, täytyy työntekijöillä olla yhdenmukainen käsitys pedagogiikasta. Lisäksi varhaiskasvatuksen johtajan pedagogisella näkemyksellä on merkitystä positiivisen pedagogiikan toteutumisessa.
Viisivuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja pidettiin merkittävänä heidän lähestyvän esiopetuksensa vuoksi. Tutkimuksessa korostui heidän taitojensa moninaisuus. Positiivisen pedagogiikan käyttäminen tunneja kaveritaitojen edistämiseen koettiin rakentavaksi menetelmäksi varhaiskasvatuksessa. Hyväksyvän ilmapiriin luomista ja toivotun käytöksen vahvistamista pidettiin hyödyllisinä menetelminä näiden taitojen vahvistamiseen. Vahvistamalla sosioemotionaalisia taitoja positiivisen pedagogiikan menetelmin voidaan vaikuttaa lapsen nykyiseen hyvinvointiin ja tulevaan sosiaaliseen asemaan.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]