Biohakkeroinnin rationaliteetit ja teknologiat: Kriittinen diskurssianalyysi biohakkeroinnille annetuista merkityksistä biohakkerit.fi -verkkosivuston blogimerkinnöissä

Ridell, Maiju

Biohakkeroinnin rationaliteetit ja teknologiat: Kriittinen diskurssianalyysi biohakkeroinnille annetuista merkityksistä biohakkerit.fi -verkkosivuston blogimerkinnöissä

Ridell, Maiju (2021)

Avaa tiedosto

RidellMaiju.pdf (841.9Kt)

Lataukset:

Ridell, Maiju

2021

Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Hyväksymispäivämäärä

2021-01-12

Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012199027

Tiivistelmä

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää biohakkeroinnille annettuja merkityksiä ja siihen liittyviä diskursseja biohakkerit.fi -verkkosivuston blogimerkinnöissä. Tutkielmassa kysyin, millaisia rationaliteetteja biohakkeroinnille annetut merkitykset sisältävät, ja mitkä ovat biohakkeroinnin teknologiat. Käytin työssäni Millerin ja Rosen käsitteitä rationaliteetit ja teknologiat. Rationaliteeteilla viitatataan ajattelytyyleihin, eli tapoihin tehdä todellisuus ajateltavaksi. Teknologioilla puolestaan viitataan kaikkiin rationaliteettien käytännönläheisiin ilmenemismuotoihin. Minua kiinnosti siis selvittää, mitä on biohakkerin järkeily (rationaliteetit) ja toisaalta tämän järkeilyn käytännölliset ilmenemismuodot.

Aineistona tutkielmassa oli kymmenen biohakkerit.fi -verkkosivuston blogimerkintää vuosilta 2016–2019. Koska keskityin kirjallisen aineiston analyysiin, rajasin aineistosta pois merkinnät, jotka olivat lähinnä videoita, ja joissa oli hyvin vähän tekstiä. Blogimerkintöjä analysoin kriittisen diskurssianalyysin menetelmin.
Aineiston analyysissä esiin hahmottui useita biohakkeroinnin rationaliteetteja ja teknologioita. Biohakkeroinnin rationaliteetit jaoin episteemisiin ja moraalisiin rationaliteetteihin. Episteemisen rationaliteetit koostuivat viidestä teemasta: 1) biologinen ihminen ja metafora ihmisestä biologisena koneena, 2) mittaaminen, 3) yksilökeskeisyys ja yksilölliset kokeilut, 4) teknologian ja ihmisen ambivaletti suhde sekä 5) kehittyvä ihminen kehittyvässä maailmassa. Moraaliset rationaliteetit pitivät sisällään 1) yksilön vastuun omasta hyvinvoinnistaan, 2) tehokkuuden ja optimoinnin sekä 3) kuluttajuuden. Biohakkeroinnin teknologiat puolestaan jakautuivat neljään toisiaan täydentävään teemaan: 1) minä-tiedon tuottaminen ja teknologian kanssa eläminen, 2) tiedon hankinta, 3) kulutusvalinnat sekä 4) ennaltaehkäisevät ja arkiset terveyskäytännöt.

Keskeisiä tutkielmani tuloksia on tiedon merkityksen korostuminen biohakkeroinnissa: biohakkerointi nojaa tieteelliseen tietoon, painottaa mitatun tiedon arvoa, korostaa yksilöllisten kokeilujen tärkeyttä ja kehoittaa yksilöllisen, itsen mittaamisen avulla saatavan minä-tiedon tuotantoon. Tieto ja tietäminen ovat myös yhteydessä moraaliin. Toisaalta biohakkeroinnin diskursseissa muodostuu myös tietynlaisia käsityksiä ihmisen ja maailman välisestä suhteesta. Maailma ja ihminen näyttäytyivät muuttuvina ja kehittyvinä. Erityisesti digitalisaatio ja teknologian kehitys, jotka näyttäytyivät aineistossa ikään kuin vääjäämättöminä kehityskulkuina. Itseään kehittävä ja mittaava biohakkeri näyttäytyi tässä kehityskulussa edelläkävijänä. Aineistossa nousi esiin myös teknologian ja ihmisen toisiaan muokkaava suhde, vaikka merkinnöissä painotettiin ihmisen oman toiminnan vaikutuksia.

Biohakkeroinnissa moraalisesti tavoiteltavana näyttäytyy vastuunotto omasta hyvinvoinnista ja järkevien kulutusvalintojen tekeminen sekä pyrkimys tehokkuuteen ja optimointiin elämän eri osa-alueilla hyvinvointia tavoitellessa. Tehostamispuheen näkyminen biohakkeroinnissa ei ole yllättävää, sillä uusliberalistiseen talousjärjestelmään liitoksissa oleva puhetapa on myös yksi vallitsevista diskursseista yhteiskunnassamme (ks. Eskelinen ym 2017).

Kokoelmat

Kandidaatintutkielmat [8253]