Faktuaalisuuden retoriikka ja tekijän eetos Hans Roslingin tietokirjassa Factfulness
Valkonen, Anna (2020)
Valkonen, Anna
2020
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012188999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012188999
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään faktuaalisuuden retoriikkaa ja tekijän eetosta Hans Roslingin fakta-aiheisessa tietokirjassa Factfulness (2018). Tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva yksittäisen tietokirjan faktuaalisuutta rakentavista keinoista. Tutkielma pyrkii vastaamaan myös kysymyksiin faktan ja kertomuksen suhteesta sekä tekijän eetoksesta osana faktuaalisuutta luovia keinoja.
Tutkielma käsittelee faktuaalisuutta Samuli Björnisen faktuaalisuuden retoriikan teoriaan nojautuen. Teoriassa keskeisiä ovat erilaiset auktoriteetit, joihin viittaamalla ja vetoamalla korostetaan tekstin faktuaalisuutta. Analysoin tutkielmassani kohdeteoksen tapoja viitata näihin neljään auktoriteettiin: referentiaaliseen, institutionaaliseen, kokemukselliseen ja spekulatiiviseen auktoriteettiin. Pyrin analyysilläni tuomaan esille toisaalta auktoriteetteihin viittaamisen tapoja ja niiden teoksessa saamia merkityksiä, toisaalta auktoriteettien suhdetta teoksen aiheena toimivaan faktaan. Nostan esille niitä ongelmakohtia, joita auktoriteettien ja faktan välille muodostuu, ja arvioin tältä pohjalta teoksen retoriikan toimivuutta.
Käsittelyluvuissa sovellan Björnisen teoriaa ja asetan sen vuoropuheluun muiden hyödyntämieni teorioiden kanssa. Teoriapohjaa täydentävät erilaiset käsitykset referentiaalisuudesta, instituutioihin liittyvä totuudenjälkeisyyden tutkimus, kokemuksellinen kertomuskäsitys ja kertomuskriittiset teoriat sekä erilaiset spekulatiivisuutta, kuten ajatuskokeita käsittelevät tutkimukset. Taustalla vaikuttaa myös käsitys Factfulnessista tarinallisena tietokirjallisuutena. Mukana kulkee kuitenkin koko ajan teoksen retoriikan analyysi.
Täydennän tutkimusta syventymällä lopuksi tekijän eetoksen käsitteeseen ja sen merkitykseen faktuaalisuuden kontekstissa Liesbeth Korthals Altesin näkemyksiin nojaten. Tutkielmani esittää, että edellä käsiteltyjen auktoriteettien lisäksi myös uskottavalla tekijän eetoksella on suuri merkitys sille, pidetäänkö tietokirjaa faktuaalisena. Auktoriteettien ja tekijän eetoksen väliset yhtymäkohdat osoittavat näiden kahden käsitteen kietoutuvan yhteen ja näyttävät, kuinka samoilla tekstin keinoilla voidaan sekä vedota auktoriteetteihin että rakentaa uskottavaa tekijän eetosta.
Tutkielmani osoittaa faktuaalisuuden retoriikan monimutkaisuuden. Auktoriteettien olemus ja teoksen aihe synnyttävät yhteisvaikutuksessa ristiriitoja, jotka tekevät teoksen retoriikasta epäselvää ja moniulotteista. Eri auktoriteeteilla osoittautuu olevan argumentaatiossa erilaisia vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Merkittävin ristiriita teoksessa syntyy kokemuksellisen auktoriteetin ja teoksen aiheena toimivan faktan välille: kokemuksellinen yksilökertomus osoittautuu huonoksi argumentaation keinoksi faktaan nähden.
Tutkielma käsittelee faktuaalisuutta Samuli Björnisen faktuaalisuuden retoriikan teoriaan nojautuen. Teoriassa keskeisiä ovat erilaiset auktoriteetit, joihin viittaamalla ja vetoamalla korostetaan tekstin faktuaalisuutta. Analysoin tutkielmassani kohdeteoksen tapoja viitata näihin neljään auktoriteettiin: referentiaaliseen, institutionaaliseen, kokemukselliseen ja spekulatiiviseen auktoriteettiin. Pyrin analyysilläni tuomaan esille toisaalta auktoriteetteihin viittaamisen tapoja ja niiden teoksessa saamia merkityksiä, toisaalta auktoriteettien suhdetta teoksen aiheena toimivaan faktaan. Nostan esille niitä ongelmakohtia, joita auktoriteettien ja faktan välille muodostuu, ja arvioin tältä pohjalta teoksen retoriikan toimivuutta.
Käsittelyluvuissa sovellan Björnisen teoriaa ja asetan sen vuoropuheluun muiden hyödyntämieni teorioiden kanssa. Teoriapohjaa täydentävät erilaiset käsitykset referentiaalisuudesta, instituutioihin liittyvä totuudenjälkeisyyden tutkimus, kokemuksellinen kertomuskäsitys ja kertomuskriittiset teoriat sekä erilaiset spekulatiivisuutta, kuten ajatuskokeita käsittelevät tutkimukset. Taustalla vaikuttaa myös käsitys Factfulnessista tarinallisena tietokirjallisuutena. Mukana kulkee kuitenkin koko ajan teoksen retoriikan analyysi.
Täydennän tutkimusta syventymällä lopuksi tekijän eetoksen käsitteeseen ja sen merkitykseen faktuaalisuuden kontekstissa Liesbeth Korthals Altesin näkemyksiin nojaten. Tutkielmani esittää, että edellä käsiteltyjen auktoriteettien lisäksi myös uskottavalla tekijän eetoksella on suuri merkitys sille, pidetäänkö tietokirjaa faktuaalisena. Auktoriteettien ja tekijän eetoksen väliset yhtymäkohdat osoittavat näiden kahden käsitteen kietoutuvan yhteen ja näyttävät, kuinka samoilla tekstin keinoilla voidaan sekä vedota auktoriteetteihin että rakentaa uskottavaa tekijän eetosta.
Tutkielmani osoittaa faktuaalisuuden retoriikan monimutkaisuuden. Auktoriteettien olemus ja teoksen aihe synnyttävät yhteisvaikutuksessa ristiriitoja, jotka tekevät teoksen retoriikasta epäselvää ja moniulotteista. Eri auktoriteeteilla osoittautuu olevan argumentaatiossa erilaisia vahvuuksia, mutta myös heikkouksia. Merkittävin ristiriita teoksessa syntyy kokemuksellisen auktoriteetin ja teoksen aiheena toimivan faktan välille: kokemuksellinen yksilökertomus osoittautuu huonoksi argumentaation keinoksi faktaan nähden.