Molecular Regulation of Janus Kinases (JAKs) : Focus on the Pseudokinase Domain
Raivola, Juuli (2021)
Raivola, Juuli
Tampere University
2021
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-01-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1828-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1828-4
Tiivistelmä
JAK-STAT-(vapaasti suomennettuna Janus-kinaasi - signaalinvälittäjä ja transkriptioaktivaattori) reitti välittää yli 50 sytokiinin signaaleja, jotka säätelevät solun selviytymistä, jakaantumista, migraatiota, geeniekspressiota, sekä muita elintärkeitä prosesseja kuten immuunivastetta. Siksi myös virheellisesti toimiva JAK- STAT signalointi aikaansaa vakavia seurauksia. Aktivoivat JAK-mutaatiot aiheuttavat hematologisia syöpiä sekä myeloproliferatiivisia tauteja, kun taas vajaatoimintainen JAK-signalointi voi johtaa muun muassa vakavaan immuunivajaukseen sekä autoimmuunisairauksiin.
Tämä tutkimus keskittyi JAKeissa (JAK1-3 ja tyrosiinikinaasi 2, TYK2) olevaan pseudokinaasiosaan (JH2) joka ei ole kinaasiaktiivinen, kuten sitä muistuttava kinaasiosa (JH1). Biokemialliset tutkimuksemme osoittavat, että JAK pseudokinaasiosat eroavat muun muassa nukleotidin (ATP:n) sitoutumisominaisuuksien osalta. Solupohjaisten kokeiden avulla näytimme, että mutatoimalla kohdennetusti tiettyjä JH2 alueita, pystymme vaikuttamaan JAK- aktiivisuuteen. Vertailimme myös näiden mutanttien vaikutusta signalointiin, riippuen siitä mihin JAK-perheen jäseneen mutaatio kohdentuu. Havaitsimme, että yksittäisen JAKin ja sen pseudokinaasiosan rooli on keskeinen toiminnallisessa signaloinnissa, mutta se voi vaihdella riippuen reseptorikompleksista, jossa JAK kulloinkin toimii.
Koska hyvälaatuista täyspitkää JAK rakennetta ei ole saatavilla, D.E. Shaw research (N.Y.) toteutti laskennallisen mallin JAK2-erytropoientin -reseptori kompleksista, jonka me yhteistyössä vahvistimme rakenneperustaisen mutaatioanalyysin avulla. Mallimme kattaa sekä aktiivisen dimeerin, että inaktiivisen monomeerisen JAK2 rakenteen. Inaktiivisessa konformaatiossa JAKin sisäisen JH2-JH1 interaktio sulkee rakenteen ja estää aktiivisten osien transfosforylaation. Aktiivisessa, aukinaisessa rakenteessa JH2-JH2 interaktio kahden JAK2 proteiinin välillä vahvistaa aktiivisen reseptorikompleksin muodostumista. Myös viimeaikaset tutkimukset tukevat pseudokinaasiosan osallistumista dimerisaatioon, ja sitä kautta aktivaatioon. Mallimme antaa myös teoreettista taustaa huomiollemme, jonka mukaan ATP:n sitoutuminen pseudokinaasiosaan mahdollistaa patogeenisten mutaatioiden aktivoitumisen: ATP-sitoutumiskohta on rakenteellisesti tärkeä osa pseudokinaasia, ja vaikuttaa suoraan sen rakenteeseen, sekä dynaamiseen vaihteluun aktiivisen ja inaktiivisen konformaation välillä.
Edellä kuvatut tulokset lisäävät ymmärrystä niistä ominaisuuksista, jotka määrittävät moninaisten JAK-signalointireittien spesifisyyden. Lisäksi työmme valottaa mekanismeja, joilla patogeeniset JAK-mutaatiot aiheuttavat pysyvän signaloinnin aktivoitumisen, sekä tukee uusien, entistä vaikuttavampien JAK-inhibiittoreiden kehitystä.
Tämä tutkimus keskittyi JAKeissa (JAK1-3 ja tyrosiinikinaasi 2, TYK2) olevaan pseudokinaasiosaan (JH2) joka ei ole kinaasiaktiivinen, kuten sitä muistuttava kinaasiosa (JH1). Biokemialliset tutkimuksemme osoittavat, että JAK pseudokinaasiosat eroavat muun muassa nukleotidin (ATP:n) sitoutumisominaisuuksien osalta. Solupohjaisten kokeiden avulla näytimme, että mutatoimalla kohdennetusti tiettyjä JH2 alueita, pystymme vaikuttamaan JAK- aktiivisuuteen. Vertailimme myös näiden mutanttien vaikutusta signalointiin, riippuen siitä mihin JAK-perheen jäseneen mutaatio kohdentuu. Havaitsimme, että yksittäisen JAKin ja sen pseudokinaasiosan rooli on keskeinen toiminnallisessa signaloinnissa, mutta se voi vaihdella riippuen reseptorikompleksista, jossa JAK kulloinkin toimii.
Koska hyvälaatuista täyspitkää JAK rakennetta ei ole saatavilla, D.E. Shaw research (N.Y.) toteutti laskennallisen mallin JAK2-erytropoientin -reseptori kompleksista, jonka me yhteistyössä vahvistimme rakenneperustaisen mutaatioanalyysin avulla. Mallimme kattaa sekä aktiivisen dimeerin, että inaktiivisen monomeerisen JAK2 rakenteen. Inaktiivisessa konformaatiossa JAKin sisäisen JH2-JH1 interaktio sulkee rakenteen ja estää aktiivisten osien transfosforylaation. Aktiivisessa, aukinaisessa rakenteessa JH2-JH2 interaktio kahden JAK2 proteiinin välillä vahvistaa aktiivisen reseptorikompleksin muodostumista. Myös viimeaikaset tutkimukset tukevat pseudokinaasiosan osallistumista dimerisaatioon, ja sitä kautta aktivaatioon. Mallimme antaa myös teoreettista taustaa huomiollemme, jonka mukaan ATP:n sitoutuminen pseudokinaasiosaan mahdollistaa patogeenisten mutaatioiden aktivoitumisen: ATP-sitoutumiskohta on rakenteellisesti tärkeä osa pseudokinaasia, ja vaikuttaa suoraan sen rakenteeseen, sekä dynaamiseen vaihteluun aktiivisen ja inaktiivisen konformaation välillä.
Edellä kuvatut tulokset lisäävät ymmärrystä niistä ominaisuuksista, jotka määrittävät moninaisten JAK-signalointireittien spesifisyyden. Lisäksi työmme valottaa mekanismeja, joilla patogeeniset JAK-mutaatiot aiheuttavat pysyvän signaloinnin aktivoitumisen, sekä tukee uusien, entistä vaikuttavampien JAK-inhibiittoreiden kehitystä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4966]