Pelko lastenkirjallisuudessa

Abstract

Tässä laadullisessa tutkielmassa tutkitaan lasten kuvakirjoja pelon teemaan keskittyen. Maailman nykytilanne esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta antaa paljon aihetta pelätä. Lasten kanssa on oleellista käsitellä, millä tavoin pelkoa voi hallita, jottei se rajoittaisi elämää liiaksi. Kirjallisuus antaa oivan väylän tunteiden harjoittamiseen, ja nykykirjallisuudessa onkin panostettu tunteiden käsittelyyn. Kirjallisuuden kautta lapsi saa abstraktille tunteelle hahmon, ja teema tulee lähemmäs lapsen omaa elämää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kymmentä suomenkielistä lapsille suunnattua kuvakirjaa, jotka ovat julkaistu vuosina 1985–2005 sekä 2019–2020. Tutkielmassa etsittiin kirjallisuudesta pelon aiheuttajia, pelon näkymistä sekä tapoja voittaa pelko vertaillen kahden eri julkaisuajankohdan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustuloksina saatiin, että vanhemman ja uudemman aineistokirjallisuuden välillä on joitakin eroavaisuuksia pelon käsittelyn suhteen. Pelon aiheet eivät suuresti eroa julkaisuajankohdan mukaan. Uudemmassa lastenkirjallisuudessa esitellään kuitenkin useampia ja arkisempia pelon aiheita kuin vanhemmassa tuotannossa. Kuvitus on tärkein pelon ilmentäjä, ja pelko näkyykin selvimmin hahmon ilmeen kautta. Uudemmassa kuvakirjallisuudessa kuvitukseen on panostettu enemmän, jolloin pelon ilmenemismuodot ovat moninaisempia kuin vanhemmassa kirjallisuudessa. Lisäksi uusissa teoksissa abstrakteille pelon aiheille on luotu konkreettinen mörön hahmo. Pelon voittamisessa korostuu muiden henkilöhahmojen rooli sekä vanhassa että uudessa lastenkirjallisuudessa. Uudessa kirjallisuudessa aikuinen voi näyttää myös omia pelkojaan, ja siten esimerkillään antaa hahmolle tavan kohdata pelkonsa. Myös pelkääjän oma aktiivisuus on enemmän näkyvillä uudemmassa lastenkirjallisuudessa.

Loppupäätelminä tuloksista saatiin, että kirjallisuus kuvastaa julkaisuaikaansa. Nykypäivänä tunnekasvatus on noussut vahvasti esille, ja se näkyy lastenkirjallisuudessa tarinan keskittymisellä tunteen ympärille. Lisäksi lapsikäsitys on muuttunut toimijuutta korostavaksi, mikä näkyy myös kirjallisuuden pyrkimyksenä vahvistaa lasten omaa pystyvyyden tunnetta.