Approaches for Linking the High Kinetic Thermal Spray Process, Residual Stresses and Coating Performance by Utilizing In-situ Monitoring
Varis, Tommi (2021)
Varis, Tommi
Tampere University
2021
Teknisten tieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-01-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1826-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1826-0
Tiivistelmä
Termisesti ruiskutettuja kovametallipinnoitteita on käytetty menestyksekkäästi monissa kriittisissä sovelluksissa, kuten hydraulisylinterit, laskutelineet, paperikoneen telat, pallo- ja porttiventtiilit sekä useat muut kulumiskestävyyttä vaativat osat. Nykyisin ruiskutusprosessien, pinnoitusjauheiden ja ruiskutusparametrien vaihtelusta johtuen samalle pinnoitemateriaalille voidaan aikaansaada erilaisia ominaisuuksia. Ehkä tärkein tekijä pinnoiteominaisuuksien kannalta on jauhe ja sen laatu. Jauheen kokojakauman on oltava sopiva prosessille ja tämän lisäksi tiiveys, karbidikoko ja jauheen homogeenisuus vaikuttavat pinnoitteen ominaisuuksiin. Lisäksi valitulla jauheella saavutettuihin pinnoiteominaisuuksiin vaikuttaa ruiskutettavien partikkeleiden tila. Tarkemmin ottaen partikkeleiden lämpöenergia ja kineettinen energia törmäyshetkellä. Partikkeleiden tilaa voidaan tarkkailla suoraan partikkelivirrasta mittaamalla niiden lämpötilaa (T) ja nopeutta (v) lennon aikana ja linkittää prosessin olosuhteet pinnoiteominaisuuksiin ns. “process mapping”menetelmää hyödyntämällä. Nykyisin on käytössä useita eri termisen ruiskutuksen prosesseja, joista jokainen voi tuottaa partikkeleille hieman erilaisen lämpötilan ja nopeuden. Tämän takia samalla pinnoitusmateriaalille voidaan saada eri prosesseilla suhteellisen laaja kirjo erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi uusimmat termisen ruiskutuksen prosessit, kuten HVAF, tarjoaa noin 1000 °C matalamman liekin lämpötilan ja 30 – 40 % suuremman partikkelinopeuden tavanomaisempiin HVOF ruiskutusprosesseihin verrattuna. Tämän takia ne tuottavat erittäin tiiviitä pinnoiterakenteita, joilla ei kuitenkaan ole partikkeleiden liiallisesta kuumenemisesta aiheutuvia negatiivisia ominaisuuksia kuten haurautta.
Pinnoitteen muodostumisprosessi saa aina aikaan pinnoitteeseen jännityksiä, jotka ovat seurausta partikkeleiden nopeasta jäähtymisestä ja mahdollisesta alustan ja pinnoitemateriaalin lämpölaajenemiserosta. Partikkeleiden ja alustan lämpöhistoria vaikuttaa merkittävästi jäännösjännityksiin mikä voi vaikuttaa myös pinnoitteen suorituskykyyn ja pinnoitteen mekaanisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi korkean partikkeleiden kineettisen energian omaavilla termisen ruiskutuksen prosesseilla kuten HVOF, HVAF ja kylmäruiskutus saadaan valmistusprosessin aikana syntymään partikkeleiden iskeytymisestä johtuva puristusjännitystila. Partikkeleiden iskeytymisestä syntyvä iskuenergia aiheuttaa puristusjännityksiä joko alustaan tai aiemmin ruiskutettuun kerrokseen.
Usein valmistusprosessista johtuvien tekijöiden hallintaan on kiinnitetty riittämätöntä huomiota, joten lämpöhistorian ja jäännösjännitysten vaikutusta pinnoitteiden ominaisuuksiin ei suurelta osin tunneta. Lisäksi eri laitteilla samasta materiaalista valmistettujen pinnoitteiden ominaisuuksien vaihtelusta ei ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Pinnoitteiden ominaisuuksia hallitaan suurelta osin yritys ja erehdys -lähestymistavalla, minkä vuoksi ei saada riittävää ymmärrystä valmistusprosessin ja pinnoiteominaisuuksien välisestä riippuvuussuhteesta. Tämä voi jopa haitata merkittävästi eri sovelluksille asetettavia riittävän tarkkoja ominaisuusvaatimuksia.
Tässä työssä hyödynnetään prosessin aikaisia diagnostiikkatyökaluja, joita käyttämällä voidaan linkittää korkeakineettisten ruiskutuprosessien prosessiolosuhteet pinnoiterakenteeseen ja pinnoiterakenne pinnoiteominaisuuksiin. Näihin työkaluihin kuuluvat partikkeleiden lämpötilan ja nopeuden mittaukseen käytettävät diagnostiikkalaitteet sekä ruiskutuksen aikainen pinnoiteominaisuuksien mittauslaite (ICP), joka tarkkailee substraatin käyristymistä mahdollistaen pinnoitteen muodostumisprosessin monitoroinnin ja jäännösjännitysten määrittämisen. Hyödyntämällä prosessin aikaista monitorointia saadaan pinnoitteiden valmistusprosessista tietoa, joka auttaa ymmärtämään prosessin ja pinnoiteominaisuuksien välistä vuorovaikutusta. Kaasuvirtausten ja prosessiolosuhteiden vaikutusta partikkeleiden tilaan arvioitiin kartoittamalla hiukkasten lämpötilaa ja nopeutta erilaisilla prosessisäädöillä, minkä jälkeen selvitettiin millaisia pinnoiteominaisuuksia ja erityisesti jännitystiloja eri prosessiolosuhteet tuottivat. Jännitysten määrittämiseen käytettiin Tsuin ja Clynen analyyttista laskentamallia ja selvitettiin kuinka HVOF–, HP-HVOF–, HVAF– ja kylmäruiskutusprosessit ja niiden ruiskutusparametrit vaikuttavat pinnoitteiden jäännösjännityksiin. HVOF– ja HVAF– prosessissa tutkittiin WCCoCr - ja Cr3C2-NiCr –pinnoitteita ja kylmäruiskutuksessa Al, Ti ja Cu pinnoitteita. Tutkimukset osoittavat, että korkeakineettisillä termisen ruiskutuksen prosesseilla saadaan partikkeleiden sulamisastetta, nopeutta ja substraatin lämpötilaa säätämällä merkittäviä puristusjännityksiä omaavia karbidipinnoitteita. Puristusjännitysten merkitys osoittautui tärkeäksi pinnoitteiden kavitaatioeroosionkestävyyttä ja väsymiskestävyyttä parantavaksi tekijäksi. Osoitettiin myös, että kylmäruiskutuspinnoitteiden jäännösjännitykset, joihin tyypillisesti vaikuttaa iskuenergian määrä ja sen vaikutuksesta muodostuva puristusjännitys, voivat kehittyä myös vetojännityksiksi olosuhteissa, joissa on alhainen iskuenergia ja suhteellisen korkea prosessilämpötila.
Pinnoitteen muodostumisprosessi saa aina aikaan pinnoitteeseen jännityksiä, jotka ovat seurausta partikkeleiden nopeasta jäähtymisestä ja mahdollisesta alustan ja pinnoitemateriaalin lämpölaajenemiserosta. Partikkeleiden ja alustan lämpöhistoria vaikuttaa merkittävästi jäännösjännityksiin mikä voi vaikuttaa myös pinnoitteen suorituskykyyn ja pinnoitteen mekaanisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi korkean partikkeleiden kineettisen energian omaavilla termisen ruiskutuksen prosesseilla kuten HVOF, HVAF ja kylmäruiskutus saadaan valmistusprosessin aikana syntymään partikkeleiden iskeytymisestä johtuva puristusjännitystila. Partikkeleiden iskeytymisestä syntyvä iskuenergia aiheuttaa puristusjännityksiä joko alustaan tai aiemmin ruiskutettuun kerrokseen.
Usein valmistusprosessista johtuvien tekijöiden hallintaan on kiinnitetty riittämätöntä huomiota, joten lämpöhistorian ja jäännösjännitysten vaikutusta pinnoitteiden ominaisuuksiin ei suurelta osin tunneta. Lisäksi eri laitteilla samasta materiaalista valmistettujen pinnoitteiden ominaisuuksien vaihtelusta ei ole systemaattisesti kerättyä tietoa. Pinnoitteiden ominaisuuksia hallitaan suurelta osin yritys ja erehdys -lähestymistavalla, minkä vuoksi ei saada riittävää ymmärrystä valmistusprosessin ja pinnoiteominaisuuksien välisestä riippuvuussuhteesta. Tämä voi jopa haitata merkittävästi eri sovelluksille asetettavia riittävän tarkkoja ominaisuusvaatimuksia.
Tässä työssä hyödynnetään prosessin aikaisia diagnostiikkatyökaluja, joita käyttämällä voidaan linkittää korkeakineettisten ruiskutuprosessien prosessiolosuhteet pinnoiterakenteeseen ja pinnoiterakenne pinnoiteominaisuuksiin. Näihin työkaluihin kuuluvat partikkeleiden lämpötilan ja nopeuden mittaukseen käytettävät diagnostiikkalaitteet sekä ruiskutuksen aikainen pinnoiteominaisuuksien mittauslaite (ICP), joka tarkkailee substraatin käyristymistä mahdollistaen pinnoitteen muodostumisprosessin monitoroinnin ja jäännösjännitysten määrittämisen. Hyödyntämällä prosessin aikaista monitorointia saadaan pinnoitteiden valmistusprosessista tietoa, joka auttaa ymmärtämään prosessin ja pinnoiteominaisuuksien välistä vuorovaikutusta. Kaasuvirtausten ja prosessiolosuhteiden vaikutusta partikkeleiden tilaan arvioitiin kartoittamalla hiukkasten lämpötilaa ja nopeutta erilaisilla prosessisäädöillä, minkä jälkeen selvitettiin millaisia pinnoiteominaisuuksia ja erityisesti jännitystiloja eri prosessiolosuhteet tuottivat. Jännitysten määrittämiseen käytettiin Tsuin ja Clynen analyyttista laskentamallia ja selvitettiin kuinka HVOF–, HP-HVOF–, HVAF– ja kylmäruiskutusprosessit ja niiden ruiskutusparametrit vaikuttavat pinnoitteiden jäännösjännityksiin. HVOF– ja HVAF– prosessissa tutkittiin WCCoCr - ja Cr3C2-NiCr –pinnoitteita ja kylmäruiskutuksessa Al, Ti ja Cu pinnoitteita. Tutkimukset osoittavat, että korkeakineettisillä termisen ruiskutuksen prosesseilla saadaan partikkeleiden sulamisastetta, nopeutta ja substraatin lämpötilaa säätämällä merkittäviä puristusjännityksiä omaavia karbidipinnoitteita. Puristusjännitysten merkitys osoittautui tärkeäksi pinnoitteiden kavitaatioeroosionkestävyyttä ja väsymiskestävyyttä parantavaksi tekijäksi. Osoitettiin myös, että kylmäruiskutuspinnoitteiden jäännösjännitykset, joihin tyypillisesti vaikuttaa iskuenergian määrä ja sen vaikutuksesta muodostuva puristusjännitys, voivat kehittyä myös vetojännityksiksi olosuhteissa, joissa on alhainen iskuenergia ja suhteellisen korkea prosessilämpötila.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4970]