"Draamalta ei vältytty" : Kielelliset tehokeinot Helsingin Sanomien ruokaosaston otsikoissa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee Helsingin Sanomien ruokaosaston otsikointia. Tutkielmassa tarkastellaan kielellisiä tehokeinoja, joilla otsikoiden houkuttelevuutta lisätään. Tutkielman aineisto on kerätty nimenomaan ruokaosastolta siksi, että kyseisen osaston otsikot ovat melko vapaasti muodostettavissa, joten niistä löytyy paljon kiinnostavia kielellisiä elementtejä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kielellisiä tehokeinoja otsikoista löytyy, mitkä ovat näiden tehokeinojen tehtävät ja mitkä tehokeinot lisäävät otsikoiden houkuttelevuutta. Tutkielman päätteeksi muodostetaan määritelmä klikkiotsikolle. Tutkimusaineisto sisältää 50 otsikkoa, jotka on kerätty Helsingin Sanomien verkkosivujen arkistosta ruokaosastolta. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ingressit ja otsikkokuvat, koska tutkielmassa tarkastellaan ainoastaan otsikoiden kirjoitettua kieltä. Tutkielmassa esitellään sekä määrällisiä että laadullisia havaintoja. Määrällistä tietoa on se, kuinka paljon mitäkin kielellistä tehokeinoa aineiston otsikoista löytyy. Laadullista tietoa on analyysi siitä, miten tai kuinka onnistuneesti tehokeinot lisäävät otsikoiden houkuttelevuutta, ja miksi tehokeinot on aseteltu otsikkoihin tietyllä tavalla. Teoriataustana on käytetty aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä suomen kielen että journalistiikan alalta. Tutkielmassa on hyödynnetty tekstianalyyttistä otetta otsikkorakenteiden ja lehtikielen tarkastelussa. Tutkimustulokset osoittavat, että otsikoinnissa on hyvin yleistä käyttää välimerkkejä, joista ajatusviiva on yleisin. Ajatusviivan tavoin otsikoinnissa voidaan käyttää myös kaksoispistettä. Sekä ajatusviiva että kaksoispiste jakavat otsikoita osiin ja korvaavat ajoittain pisteen, jota otsikoinnissa ei käytetä ollenkaan. Ajatusviivan ja kaksoispisteen lisäksi aineiston otsikoissa esiintyy myös pilkkuja, kysymysmerkkejä ja lainausmerkkejä. Myös näiden välimerkkien merkitystä selvitetään tässä tutkielmassa. Esimerkiksi kysymysmerkin sisältävät suorat kysymyslauseet ovat otsikoinnissa yleisiä, koska niiden avulla voidaan herättää lukijan mielenkiinto. Muita usein käytettyjä kielellisiä tehokeinoja ovat esimerkiksi eteenpäin viittaamisen keinot diskurssideiksis ja katafora. Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan sanoa, että lähes kaikki kielelliset tehokeinot auttavat otsikoita jakautumaan kahteen osaan. Ajatusviivat, kaksoispisteet, kysymyslauseet, suorat lainaukset, asiantuntijaroolit ja eteenpäin viittaaminen liittyvät siis kaikki jollain tavoin otsikoiden kahtiajakautumiseen. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että otsikoiden houkuttelevuuteen vaikutetaan erityisesti kysymyslauseilla, asiantuntijarooleilla, eteenpäin viittaamisella ja suorilla lainauksilla. Välimerkit ja otsikoiden jakautuminen osiin vaikuttavat vahvasti otsikon rakenteeseen ja rytmiin, mutta niiden vaikutus otsikon houkuttelevuuteen ei ole niin suuri kuin aiemmin mainittujen kielellisten tehokeinojen. Työn päätteeksi klikkiotsikko määritellään otsikoksi, jossa jätetään tahallaan kertomatta jotakin oleellista.