Varhaiskasvatuksen johtajien työn vaatimustekijät sekä vertaisryhmämentoroinnin mahdollisuudet työn voimavarojen vahvistajana
Tarvainen, Katriina (2021)
Tarvainen, Katriina
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012128773
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012128773
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia työn vaatimustekijöitä varhaiskasvatuksen johtajat kuvaavat työssään olevan sekä miten johtajan työn voimavaroja voidaan tukea vertaisryhmämentoroinnin avulla. Tutkimus toteutettiin osana opetus- ja kulttuuriministeriön Opettajankoulutusfoorumin rahoittamaa ”Mentorointia ja oppimiskumppanuutta varhaiskasvatuksessa” -kärkihanketta. Tutkimuksen aineisto koostui hankkeen aikana toteutetuista kuudesta fokusryhmähaastattelusta, joihin osallistui 21 varhaiskasvatuksen johtajaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen johtajien kokevan työssään runsaasti kuormitusta. Analyysin tuloksena muodostui kolme varhaiskasvatuksen johtajien työn vaatimustekijöitä kuvaavaa yläkategoriaa. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset haasteet sisälsivät henkilöstöjohtamisen haasteet, johtajaan kohdistuvat odotukset ja vaatimukset sekä haastavat asiakastilanteet. Työn substanssiin liittyviä haasteita olivat johtajan roolin omaksuminen ja kaksoisroolit tehtävänkuvien välillä, oman työn rajaaminen ja priorisointi, johtajan työnkuvan moninaisuus sekä työn itsenäisyys. Työympäristöön liittyvät haasteet koostuivat jatkuvasta muutoksesta ja resursseista.
Tulosten mukaan vertaisryhmämentoroinnin koettiin tukevan johtajien työhyvinvointia sekä jaksamista. Analyysin tuloksena muodostui kolme yläkategoriaa, jotka ilmensivät vertaisryhmämentoroinnin vaikutuksia johtajan työn voimavaroihin. Vertaisryhmämentorointi tarjosi johtajille sosiaalista tukea, sisältäen vertaistuen sekä turvallisen ja rauhallisen tilan keskustelulle ja tunteiden purkamiselle. Vertaisryhmämentorointi vahvisti johtajan ammatti-identiteettiä ja johtajuutta, tukien johtajan työhön kiinnittymistä ja päätöksentekoa sekä tarjoten konkreettisia ideoita ja työkaluja käytännön johtamistyöhön. Vertaisryhmämentorointi tarjosi myös mahdollisuuksia oppimiseen, osaamisen jakamiseen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia johtajien työn vaatimustekijöistä sekä mentoroinnin positiivisista vaikutuksista. Tutkimus kannustaa suuntaamaan katseen johtajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Johtajan työn vaatimustekijöihin ja kuormitukseen tulee pyrkiä vastaamaan esimerkiksi mentoroinnin, koulutuksen, johtajien työnkuvien selkiyttämisen sekä resursoinnin avulla. Tulosten mukaan vertaisryhmämentoroinnilla voidaan tukea työn vaatimustekijöiden vastapainona toimivia voimavaroja. Johtajien kokemukset vertaisryhmämentoroinnista olivat positiivisia ja mentoroinnin toivottiin jatkuvan tulevaisuudessakin. Tutkimus rohkaiseekin lisäämään johtajien mahdollisuuksia osallistua mentorointitoimintaan.
Tutkimuksen tulokset osoittivat varhaiskasvatuksen johtajien kokevan työssään runsaasti kuormitusta. Analyysin tuloksena muodostui kolme varhaiskasvatuksen johtajien työn vaatimustekijöitä kuvaavaa yläkategoriaa. Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset haasteet sisälsivät henkilöstöjohtamisen haasteet, johtajaan kohdistuvat odotukset ja vaatimukset sekä haastavat asiakastilanteet. Työn substanssiin liittyviä haasteita olivat johtajan roolin omaksuminen ja kaksoisroolit tehtävänkuvien välillä, oman työn rajaaminen ja priorisointi, johtajan työnkuvan moninaisuus sekä työn itsenäisyys. Työympäristöön liittyvät haasteet koostuivat jatkuvasta muutoksesta ja resursseista.
Tulosten mukaan vertaisryhmämentoroinnin koettiin tukevan johtajien työhyvinvointia sekä jaksamista. Analyysin tuloksena muodostui kolme yläkategoriaa, jotka ilmensivät vertaisryhmämentoroinnin vaikutuksia johtajan työn voimavaroihin. Vertaisryhmämentorointi tarjosi johtajille sosiaalista tukea, sisältäen vertaistuen sekä turvallisen ja rauhallisen tilan keskustelulle ja tunteiden purkamiselle. Vertaisryhmämentorointi vahvisti johtajan ammatti-identiteettiä ja johtajuutta, tukien johtajan työhön kiinnittymistä ja päätöksentekoa sekä tarjoten konkreettisia ideoita ja työkaluja käytännön johtamistyöhön. Vertaisryhmämentorointi tarjosi myös mahdollisuuksia oppimiseen, osaamisen jakamiseen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen.
Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempia tutkimustuloksia johtajien työn vaatimustekijöistä sekä mentoroinnin positiivisista vaikutuksista. Tutkimus kannustaa suuntaamaan katseen johtajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Johtajan työn vaatimustekijöihin ja kuormitukseen tulee pyrkiä vastaamaan esimerkiksi mentoroinnin, koulutuksen, johtajien työnkuvien selkiyttämisen sekä resursoinnin avulla. Tulosten mukaan vertaisryhmämentoroinnilla voidaan tukea työn vaatimustekijöiden vastapainona toimivia voimavaroja. Johtajien kokemukset vertaisryhmämentoroinnista olivat positiivisia ja mentoroinnin toivottiin jatkuvan tulevaisuudessakin. Tutkimus rohkaiseekin lisäämään johtajien mahdollisuuksia osallistua mentorointitoimintaan.