Euroopan keskuspankin rahapolitiikan välittyminen suomalaisten yritysten investointeihin
Sinivuori, Taina (2021)
2021
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012128772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012128772
Tiivistelmä
Tuotannolliset investoinnit ovat tärkeä pitkän aikavälin kasvua määrittelevä tekijä. Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin vaikutuksesta yritysten tuotannollisten investointien kasvu hidastui Suomessa merkittävästi. Investointien trendi on myös kriisien jälkeen jäänyt matalammalle tasolle siitä huolimatta, että EKP on mittavilla rahapoliittisilla toimillaan pyrkinyt vahvistamaan talouskasvua ja investointeja. Tämän tutkielman tavoitteena on neoklassista investointimallia hyödyntäen selvittää onko EKP:n rahapoliittisilla toimilla ollut vaikutusta suomalaisten yritysten investointeihin ja onko rahapolitiikan vaikutus muuttunut tarkastellulla ajanjaksolla, vuosina 2000-2018. Tutkielma on ensimmäinen finanssikriisin jälkeen tehty selvitys EKP:n rahapolitiikan välittymisestä suomalaisten yritysten investointeihin.
Akateemisen kirjallisuuden mukaan rahapolitiikka välittyy investointeihin ensisijaisesti korkokanavan ja luottokanavan kautta, sillä ne vaikuttavat pankkien lainanannon kautta suoraan yrityksen rahoituksen hintaan ja lainattavissa olevien varojen määrään. Näiden kanavien lisäksi varallisuushintoihin, kuten yritysten osakkeisiin, vaikuttavalla varallisuuskanavalla katsotaan olevan suora vaikutus investointeihin. Empiirisen tutkimuksen mukaan muutokset rahapolitiikassa eivät kuitenkaan välity talouteen yhtä tehokkaasti kriisien aikana, johtuen rahapolitiikan välittymismekanismin heikentymisestä.
Tutkielman aineistona käytetään Etlan ja Talouselämän yritystietokantaa, joka koostuu liikevaihdoltaan Suomen suurimpien yritysten vuosittaisista tilinpäätöstiedoista. Aineistosta koostettiin tasapainoinen 91 yrityksen paneeli sekä epätasapainoinen 479 yrityksen paneeli. Estimoinnit suoritettiin käyttäen staattista kiinteiden vaikutusten mallia sekä dynaamista Arellano-Bond GMM-menetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa yrityskohtaiset muuttujat estimoitiin kiinteiden vuosivaikutusten kanssa koko tarkasteluperiodin vuosien 2000-2018 ajalta. Toisessa vaiheessa kiinteät vuosivaikutukset korvattiin valikoiduilla makromuuttujilla ja tuloksia verrattiin ensimmäisen vaiheen tuloksiin, jotta voitiin arvioida tuottavatko kiinteät vuosivaikutukset sisältävä malli ja makromuuttujat sisältävä malli yhdenmukaisia tuloksia. Kolmannessa vaiheessa makromuuttujat sisältävä malli estimoitiin kapeammissa rahapolitiikan virityksen mukaan jaetuissa ajanjaksoissa.
Saadut tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan rahapolitiikan keventämisellä on ollut suomalaisten yritysten investointiastetta kasvattava vaikutus koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. EKP:n rahapolitiikan vaikutus investointiasteeseen on ollut voimakkaimmillaan tavanomaisen rahapolitiikan harjoittamisen aikana vuosina 2000-2007 ja vastaavasti heikoimmillaan pahimpina kriisivuosina 2008-2013. Vuosina 2014-2018 rahapolitiikan vaikutus palautui, mutta jäi kuitenkin selkeästi alhaisemmalle tasolle kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Suomalaisista yrityksistä saadut tulokset vaikuttaisivat tukevan myös muita, DSGE-malleilla saatuja tuloksia rahapolitiikan vaikutuksista investointeihin euroalueella. EKP:n rahapolitiikalla on ollut investointeja tukeva vaikutus sekä Suomessa että laajemmin euroalueella. Saadut tulokset näyttäisivät lisäksi tukevan kirjallisuudessa havaittua ilmiötä rahapolitiikan välittymismekanismin heikentymisestä kriisiaikoina.
Akateemisen kirjallisuuden mukaan rahapolitiikka välittyy investointeihin ensisijaisesti korkokanavan ja luottokanavan kautta, sillä ne vaikuttavat pankkien lainanannon kautta suoraan yrityksen rahoituksen hintaan ja lainattavissa olevien varojen määrään. Näiden kanavien lisäksi varallisuushintoihin, kuten yritysten osakkeisiin, vaikuttavalla varallisuuskanavalla katsotaan olevan suora vaikutus investointeihin. Empiirisen tutkimuksen mukaan muutokset rahapolitiikassa eivät kuitenkaan välity talouteen yhtä tehokkaasti kriisien aikana, johtuen rahapolitiikan välittymismekanismin heikentymisestä.
Tutkielman aineistona käytetään Etlan ja Talouselämän yritystietokantaa, joka koostuu liikevaihdoltaan Suomen suurimpien yritysten vuosittaisista tilinpäätöstiedoista. Aineistosta koostettiin tasapainoinen 91 yrityksen paneeli sekä epätasapainoinen 479 yrityksen paneeli. Estimoinnit suoritettiin käyttäen staattista kiinteiden vaikutusten mallia sekä dynaamista Arellano-Bond GMM-menetelmää. Ensimmäisessä vaiheessa yrityskohtaiset muuttujat estimoitiin kiinteiden vuosivaikutusten kanssa koko tarkasteluperiodin vuosien 2000-2018 ajalta. Toisessa vaiheessa kiinteät vuosivaikutukset korvattiin valikoiduilla makromuuttujilla ja tuloksia verrattiin ensimmäisen vaiheen tuloksiin, jotta voitiin arvioida tuottavatko kiinteät vuosivaikutukset sisältävä malli ja makromuuttujat sisältävä malli yhdenmukaisia tuloksia. Kolmannessa vaiheessa makromuuttujat sisältävä malli estimoitiin kapeammissa rahapolitiikan virityksen mukaan jaetuissa ajanjaksoissa.
Saadut tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan rahapolitiikan keventämisellä on ollut suomalaisten yritysten investointiastetta kasvattava vaikutus koko tarkasteltavalla ajanjaksolla. EKP:n rahapolitiikan vaikutus investointiasteeseen on ollut voimakkaimmillaan tavanomaisen rahapolitiikan harjoittamisen aikana vuosina 2000-2007 ja vastaavasti heikoimmillaan pahimpina kriisivuosina 2008-2013. Vuosina 2014-2018 rahapolitiikan vaikutus palautui, mutta jäi kuitenkin selkeästi alhaisemmalle tasolle kriisiä edeltävään aikaan verrattuna. Suomalaisista yrityksistä saadut tulokset vaikuttaisivat tukevan myös muita, DSGE-malleilla saatuja tuloksia rahapolitiikan vaikutuksista investointeihin euroalueella. EKP:n rahapolitiikalla on ollut investointeja tukeva vaikutus sekä Suomessa että laajemmin euroalueella. Saadut tulokset näyttäisivät lisäksi tukevan kirjallisuudessa havaittua ilmiötä rahapolitiikan välittymismekanismin heikentymisestä kriisiaikoina.