Sars-CoV-2-rokotteiden suunnittelu ja kehitys
Anttila, Inna (2020)
2020
Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Biotechnology and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012118765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012118765
Tiivistelmä
Sars-CoV-2 on ihmisen patogeeni, joka aiheuttaa erityisesti hengitysteihin vaikuttavaa covid- 19-tautia. Tauti sai alkunsa joulukuussa 2019, ja se julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020 taudin levittyä nopeasti ympäri maapalloa. Useat eri tutkimustahot ovat kehittäneet sars-CoV-2- rokotteita, ja kliinisiin tutkimuksiin on edennyt monta moderniin rokoteteknologiaan perustuvaa kandidaattia. Työn tarkoituksena on selvittää, millaisia molekyylityyppejä uusissa rokotekandidaateissa on, ja kuinka kandidaattien kliiniset tutkimukset ovat edenneet.
Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään erityisesti kolmeen eri rokotekandidaattiin. Modernan ja Cambridgen kehittämä mRNA-1273-rokote perustuu S-2P-antigeenia koodaavaan lähetti-RNA- juosteeseen, joka on kapseloitu lipidinanopartikkelien sisään. S-2P-antigeeni koostuu sars-CoV- 2:n täyspitkästä piikkiproteiinista, jossa on transmembraaninen ankkuri sekä S1- ja S2-alaosien pilkkoutumiskohta. Antigeeni on stabiloitu S2-alayksikön keskikierteen päältä kahden peräkkäisen aminohapon proliinisubstituutiolla. Pfizerin ja BioNTechin BNT162b2-rokote perustuu hyvin samankaltaiseen teknologiaan. Rokote sisältää sars-CoV-2:n täyspitkää piikkiproteiinia koodaavaa lähetti-RNA:ta. Piikkiproteiinia on modifioitu kahdella proliinimutaatiolla, jotta antigeeni pysyisi prefuusiokonformaatiossaan. AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän AZD1222-rokotteen vektorina toimii simpanssien ei-replikoituva ChAdOx1- adenovirus, johon liitetty insertti ilmentää sars-CoV-2:n piikkiproteiinia.
Tutkimuskohteena olevat rokotekandidaatit ovat edenneet kliinisen tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen ja pärjänneet keskenään hyvin tasaisesti. Marraskuussa 2020 julkaistujen ensimmäisten välianalyysien mukaan mRNA-1273-rokote on toiminut 94,5 %:n, BNT162b2- rokote 95 %:n ja AZD1222-rokote keskimääräisesti 70 %:n teholla. AZD1222-rokotetta on vielä viimeisessä vaiheessa testattu kahdella annosteluohjelmalla, joista toinen saavutti 90 %:n ja toinen 62 %:n tehon. Rokotteiden haittavaikutukset ovat olleet lieviä ja rokotteiden kesken hyvin samankaltaisia. Yleisimpiä oireita ovat olleet muun muassa väsymys, injektiopaikan kipu, päänsärky ja lihaskipu. Hälyttäviä haittavaikutuksia ei ole minkään rokotteen kohdalla toistaiseksi ilmennyt, vaan koehenkilöt ovat sietäneet rokotteita hyvin.
Sars-CoV-2-rokotekandidaattien tutkimukset ovat edenneet lupaavasti, ja tulosten perusteella rokotteista vaikuttaa olevan hyötyä covid-19-torjunnassa ainakin lyhytaikaisesti. mRNA-1273-, BNT162b2- ja AZD1222-rokotteet ovat pärjänneet viimeisessä tutkimusvaiheessa erittäin tasavertaisesti tehokkuuden, haittavaikutusten sekä muiden tekijöiden osalta, joten parhaan kandidaatin valitseminen nykytiedon perusteella on erittäin haastavaa. Jokainen rokotteista vaikuttaa kuitenkin lupaavalta kandidaatilta ja hyvältä valinnalta rokotusohjelmaan sisällytettäväksi.
Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään erityisesti kolmeen eri rokotekandidaattiin. Modernan ja Cambridgen kehittämä mRNA-1273-rokote perustuu S-2P-antigeenia koodaavaan lähetti-RNA- juosteeseen, joka on kapseloitu lipidinanopartikkelien sisään. S-2P-antigeeni koostuu sars-CoV- 2:n täyspitkästä piikkiproteiinista, jossa on transmembraaninen ankkuri sekä S1- ja S2-alaosien pilkkoutumiskohta. Antigeeni on stabiloitu S2-alayksikön keskikierteen päältä kahden peräkkäisen aminohapon proliinisubstituutiolla. Pfizerin ja BioNTechin BNT162b2-rokote perustuu hyvin samankaltaiseen teknologiaan. Rokote sisältää sars-CoV-2:n täyspitkää piikkiproteiinia koodaavaa lähetti-RNA:ta. Piikkiproteiinia on modifioitu kahdella proliinimutaatiolla, jotta antigeeni pysyisi prefuusiokonformaatiossaan. AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämän AZD1222-rokotteen vektorina toimii simpanssien ei-replikoituva ChAdOx1- adenovirus, johon liitetty insertti ilmentää sars-CoV-2:n piikkiproteiinia.
Tutkimuskohteena olevat rokotekandidaatit ovat edenneet kliinisen tutkimuksen kolmanteen vaiheeseen ja pärjänneet keskenään hyvin tasaisesti. Marraskuussa 2020 julkaistujen ensimmäisten välianalyysien mukaan mRNA-1273-rokote on toiminut 94,5 %:n, BNT162b2- rokote 95 %:n ja AZD1222-rokote keskimääräisesti 70 %:n teholla. AZD1222-rokotetta on vielä viimeisessä vaiheessa testattu kahdella annosteluohjelmalla, joista toinen saavutti 90 %:n ja toinen 62 %:n tehon. Rokotteiden haittavaikutukset ovat olleet lieviä ja rokotteiden kesken hyvin samankaltaisia. Yleisimpiä oireita ovat olleet muun muassa väsymys, injektiopaikan kipu, päänsärky ja lihaskipu. Hälyttäviä haittavaikutuksia ei ole minkään rokotteen kohdalla toistaiseksi ilmennyt, vaan koehenkilöt ovat sietäneet rokotteita hyvin.
Sars-CoV-2-rokotekandidaattien tutkimukset ovat edenneet lupaavasti, ja tulosten perusteella rokotteista vaikuttaa olevan hyötyä covid-19-torjunnassa ainakin lyhytaikaisesti. mRNA-1273-, BNT162b2- ja AZD1222-rokotteet ovat pärjänneet viimeisessä tutkimusvaiheessa erittäin tasavertaisesti tehokkuuden, haittavaikutusten sekä muiden tekijöiden osalta, joten parhaan kandidaatin valitseminen nykytiedon perusteella on erittäin haastavaa. Jokainen rokotteista vaikuttaa kuitenkin lupaavalta kandidaatilta ja hyvältä valinnalta rokotusohjelmaan sisällytettäväksi.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8430]