Opettajan työhyvinvointi ja työuupumus: kirjallisuuskatsaus 2000-luvun tutkimustuloksiin
Övermark, Jenna (2020)
2020
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012108734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012108734
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, millaisena peruskoulun opettajien työhyvinvointi on näyttäytynyt 2000-luvun alkupuolella ja 2010-luvulla. Lisäksi huomio kiinnittyy siihen, millaista kehitystä opettajien työhyvinvoinnissa on havaittavissa 2000-luvulla. Tutkielmassa tarkastellaan myös, millaisena opettajien työuupumus on 2000-luvulla näyttäytynyt. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Tutkimusaineistoksi valikoitui erilaisia opettajien työhyvinvointia ja uupumusta käsitelleitä tutkimuksia, tutkimusraportteja ja -artikkeleita. Tutkielmassa hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston analysointi pohjautui Mankan & Mankan (2016) työhyvinvointimallin pohjalta muotoilemaani opettajan työhyvinvointimalliin. Tässä mallissa rakennepääoma, sosiaalinen pääoma ja psykologinen pääoma muodostavat opettajien työhyvinvoinnin kokonaisuuden.
Tutkimuksella saadut tulokset osoittavat, ettei opettajien työhyvinvointi vaikuta kehittyneen ainakaan positiiviseen suuntaan 2000-luvun kuluessa. 2000-luvun alkupuolen tutkimustulokset osoittavat työhyvinvoinnin ongelmien liittyvän koettuun stressiin, kuormittavuuteen sekä heikkoihin vaikutusmahdollisuuksiin työssä. 2010-luvulla työhyvinvoinnissa puolestaan korostuivat esimiestoiminnan heikkous, stressin määrä ja kuormittavuustekijät, joista tuoreimpana esiin on noussut väkivalta. Koko 2000- luvun ajan opettajien työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttanut tekijä on stressin ohella ollut fyysinen työympäristö, jonka opettajat ovat vuodesta toiseen arvioineet melko heikoksi ja puutteelliseksi.
Työuupumuksen osalta tulokset eivät olleet positiivisempia. Opettajien työuupumus vaikuttaa olevan 2000- luvun ilmeinen ongelma. Suuri osa opettajista pitää työtään henkisesti uuvuttavana. Opettajien työuupumuksen taustalla on havaittu olevan esimerkiksi auktoriteettiin ja työn vaativuuteen sekä vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tekijöitä. Stressi, kuormittuneisuus ja uupumus ovat tulosten mukaan vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Opettajien työhyvinvointi ei vaikuta kehittyneen positiiviseen suuntaan 2000-luvun kuluessa, ja opettajien työuupumus on hyvin ajankohtainen ilmiö. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä myös piirteistä, joita opettajat pitävät työhyvinvoinnin kannalta edullisina. Opettajat ovat läpi koko 2000-luvun pitäneet työyhteisön vuorovaikutuksellisuutta ja hyvää ilmapiiriä työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Lisäksi opettajien työssä viihtyminen vaikuttaa olevan melko hyvällä tasolla. Toisaalta opettajien työn ilo on pelkästään 2010-luvulla laskenut suomalaisen työelämän keskiarvon alapuolelle.
Tutkimusaineistoksi valikoitui erilaisia opettajien työhyvinvointia ja uupumusta käsitelleitä tutkimuksia, tutkimusraportteja ja -artikkeleita. Tutkielmassa hyödynnettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineiston analysointi pohjautui Mankan & Mankan (2016) työhyvinvointimallin pohjalta muotoilemaani opettajan työhyvinvointimalliin. Tässä mallissa rakennepääoma, sosiaalinen pääoma ja psykologinen pääoma muodostavat opettajien työhyvinvoinnin kokonaisuuden.
Tutkimuksella saadut tulokset osoittavat, ettei opettajien työhyvinvointi vaikuta kehittyneen ainakaan positiiviseen suuntaan 2000-luvun kuluessa. 2000-luvun alkupuolen tutkimustulokset osoittavat työhyvinvoinnin ongelmien liittyvän koettuun stressiin, kuormittavuuteen sekä heikkoihin vaikutusmahdollisuuksiin työssä. 2010-luvulla työhyvinvoinnissa puolestaan korostuivat esimiestoiminnan heikkous, stressin määrä ja kuormittavuustekijät, joista tuoreimpana esiin on noussut väkivalta. Koko 2000- luvun ajan opettajien työhyvinvointiin keskeisesti vaikuttanut tekijä on stressin ohella ollut fyysinen työympäristö, jonka opettajat ovat vuodesta toiseen arvioineet melko heikoksi ja puutteelliseksi.
Työuupumuksen osalta tulokset eivät olleet positiivisempia. Opettajien työuupumus vaikuttaa olevan 2000- luvun ilmeinen ongelma. Suuri osa opettajista pitää työtään henkisesti uuvuttavana. Opettajien työuupumuksen taustalla on havaittu olevan esimerkiksi auktoriteettiin ja työn vaativuuteen sekä vuorovaikutustilanteisiin liittyviä tekijöitä. Stressi, kuormittuneisuus ja uupumus ovat tulosten mukaan vahvasti kytköksissä toisiinsa.
Opettajien työhyvinvointi ei vaikuta kehittyneen positiiviseen suuntaan 2000-luvun kuluessa, ja opettajien työuupumus on hyvin ajankohtainen ilmiö. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä myös piirteistä, joita opettajat pitävät työhyvinvoinnin kannalta edullisina. Opettajat ovat läpi koko 2000-luvun pitäneet työyhteisön vuorovaikutuksellisuutta ja hyvää ilmapiiriä työhyvinvointia tukevina tekijöinä. Lisäksi opettajien työssä viihtyminen vaikuttaa olevan melko hyvällä tasolla. Toisaalta opettajien työn ilo on pelkästään 2010-luvulla laskenut suomalaisen työelämän keskiarvon alapuolelle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8421]