Masennuslääkkeiden vähemmän tunnetut haitat
Torppa, Tero (2020)
2020
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012108727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012108727
Tiivistelmä
JOHDANTO: Masennuslääkkeet ovat yleisesti käytettyjä ja varsin hyvin siedettyjä lääkkeitä. Masennuslääkkeiden yleiset haittavaikutukset ovat hyvin tunnettuja. Masennuslääkkeillä on kuitenkin myös vähemmän tunnettuja, harvinaisia haittoja. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on etsiä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa masennuslääkkeiden vähemmän tunnetuista haittavaikutuksista.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tietoa systemaattisella kirjallisuushaulla Medline-tietokannasta vuosilta 2007–2019. Systemaattisella kirjallisuushaulla saatu aineisto käytiin läpi. Vähemmän tunnettuja masennuslääkkeiden haittavaikutuksia ovat hyponatremia, kouristuskynnyksen aleneminen, maksahaitat, verenvuotoriskin kohoaminen, osteoporoosi ja luunmurtumat sekä kuukautishäiriöt ja hyperprolaktinemia.
TULOKSET: Hyponatremia on erityisesti iäkkäillä jo lääkettä aloitettaessa huomioon otettava haittavaikutus. Hyponatremiariski liittyy erityisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöön. Bupropionin käyttöön liittyy annosriippuvainen kouristusriskin kohoaminen. Epilepsiaa sairastavilla bupropionin käyttö on vasta-aiheista. Kouristuskynnyksen aleneminen voi liittyä moniin masennuslääkkeisiin. Riski on kaikkien Suomessa käytössä olevien lääkkeiden kohdalla pieni bupropionia lukuunottamatta. Erityisesti fluoksetiinin ja duloksetiinin vähäisestä riskistä kouristuskynnyksen alenemiseen on hyvä tieteellinen näyttö. Maksahaitat voivat liittyä minkä tahansa lääkkeen käyttöön. Agomelatiinilla, duloksetiinilla ja bupropionilla on muita masennuslääkkeitä hieman korkeampi maksahaittojen riski. Agomelatiinin käyttöön liittyy pakollinen maksa-arvoseuranta. Verenvuotoriski on kohonnut erityisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöön liittyen. Mirtatsapiinin käyttöön ei tutkimustulosten perusteella näytä liittyvän verenvuotoriskin kohoamista. Osteoporoosin ja luunmurtumien riski vaikuttaa kohoavan masennuslääkkeiden käyttöön liittyen. Masennus itsessään lisää osteoporoosin ja luunmurtumien riskiä. Näyttö masennuslääkkeiden käyttöön liittyvistä kuukautishäiriöistä ja prolaktiinin kohoamisesta on ristiriitaista ja heikkolaatuista.
POHDINTA: Masennuslääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja turvallisia lääkkeitä. Masennusta täytyy hoitaa tehokkaasti ja lääkehoito on tärkeä osa sen hoitoa. Mitä vaikea-asteisemmasta masennuksesta on kyse, sitä tärkeämpi on lääkityksen merkitys. Myös psykoterapia hoitomuotona on tehokas lievä- ja keskivaikea-asteisen depression hoitona. Masennuslääkkeiden käyttöön liittyy myös vähemmän tunnettuja haittavaikutuksia. Lääkäreiden on hyvä olla tietoisia myös niiden olemassaolosta.
AINEISTO JA MENETELMÄT: Kirjallisuuskatsaukseen haettiin tietoa systemaattisella kirjallisuushaulla Medline-tietokannasta vuosilta 2007–2019. Systemaattisella kirjallisuushaulla saatu aineisto käytiin läpi. Vähemmän tunnettuja masennuslääkkeiden haittavaikutuksia ovat hyponatremia, kouristuskynnyksen aleneminen, maksahaitat, verenvuotoriskin kohoaminen, osteoporoosi ja luunmurtumat sekä kuukautishäiriöt ja hyperprolaktinemia.
TULOKSET: Hyponatremia on erityisesti iäkkäillä jo lääkettä aloitettaessa huomioon otettava haittavaikutus. Hyponatremiariski liittyy erityisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöön. Bupropionin käyttöön liittyy annosriippuvainen kouristusriskin kohoaminen. Epilepsiaa sairastavilla bupropionin käyttö on vasta-aiheista. Kouristuskynnyksen aleneminen voi liittyä moniin masennuslääkkeisiin. Riski on kaikkien Suomessa käytössä olevien lääkkeiden kohdalla pieni bupropionia lukuunottamatta. Erityisesti fluoksetiinin ja duloksetiinin vähäisestä riskistä kouristuskynnyksen alenemiseen on hyvä tieteellinen näyttö. Maksahaitat voivat liittyä minkä tahansa lääkkeen käyttöön. Agomelatiinilla, duloksetiinilla ja bupropionilla on muita masennuslääkkeitä hieman korkeampi maksahaittojen riski. Agomelatiinin käyttöön liittyy pakollinen maksa-arvoseuranta. Verenvuotoriski on kohonnut erityisesti SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttöön liittyen. Mirtatsapiinin käyttöön ei tutkimustulosten perusteella näytä liittyvän verenvuotoriskin kohoamista. Osteoporoosin ja luunmurtumien riski vaikuttaa kohoavan masennuslääkkeiden käyttöön liittyen. Masennus itsessään lisää osteoporoosin ja luunmurtumien riskiä. Näyttö masennuslääkkeiden käyttöön liittyvistä kuukautishäiriöistä ja prolaktiinin kohoamisesta on ristiriitaista ja heikkolaatuista.
POHDINTA: Masennuslääkkeet ovat hyvin siedettyjä ja turvallisia lääkkeitä. Masennusta täytyy hoitaa tehokkaasti ja lääkehoito on tärkeä osa sen hoitoa. Mitä vaikea-asteisemmasta masennuksesta on kyse, sitä tärkeämpi on lääkityksen merkitys. Myös psykoterapia hoitomuotona on tehokas lievä- ja keskivaikea-asteisen depression hoitona. Masennuslääkkeiden käyttöön liittyy myös vähemmän tunnettuja haittavaikutuksia. Lääkäreiden on hyvä olla tietoisia myös niiden olemassaolosta.