Osallistumisoikeuden toteutuminen kunnallisissa vaikuttamistoimielimissä

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee kunnallisten vaikuttamistoimielinten jäsenten osallistumisoikeuden toteutumista kunnissa ja kuntien välillä. Kunnat saavat itsehallinto-oikeutensa nojalla päättää vaikuttamistoimielinten organisointitavoista, mutta myös vaikuttamistoimielimillä itsellään on oikeus vaikuttaa niitä säätelevien toimintasääntöjen sisältöön. Tutkimuksessa pyrkimyksenä oli selvittää toimintasääntöjen ja kuntien hallintosääntöjen perusteella, toteutuuko kuntien asukkaiden osallistumisoikeus riittävällä tasolla vaikuttamistoimielinten toiminnassa.

Tavoitteena oli lisäksi havaita tutkimuksessa ilmenevien eroavaisuuksien pohjalta ryhmittymistä alueellisesti tai kuntakoon mukaan. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla vaikuttamistoimielinten toimintasääntöjä ja niissä ilmeneviä toimintatapoja. Osallistumisoikeutta tarkasteltiin tutkimuksessa jokaisen toimintasäännössä organisoitavan ominaisuuden kohdalla, sulkien tutkimuksen ulkopuolelle osallistumisoikeuden kannalta epärelevantit ominaisuudet.

Kuntien välillä löytyi runsaasti eroja vaikuttamistoimielinten organisointitavoissa, mutta niihin ei liittynyt alueellisia tai kuntakoosta johtuvia yhtäläisyyksiä. Toimintasäännöissä oli kuitenkin havaittavissa tiettyjä yhtenäisiä piirteitä. Syynä näille yhtäläisyyksille olivat Kuntaliiton julkaisema hallintosääntömalli sekä ohje nuorisovaltuuston toimintasäännön muodostamiselle. Hallintosääntömallin vaikutus näkyi vaikuttamistoimielinten edustajien läsnäolo- ja puheoikeudessa kuntien toimielimissä. Nuorisovaltuustojen toimintasääntöohje taas korostui nuorisovaltuustojen toimintasääntöjen yhtenäisissä rakenteissa.

Osallistumisoikeuden toteutumisessa löytyi kuntien välillä eroja, mutta suoranaisia loukkauksia ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Tiettyjen tapausten osalta on kuitenkin osoitettava erityistä huomiota osallistumisen mahdollistamiselle. Osallistumisoikeuden kannalta riskialttiita ovat etenkin yhdistetyt vanhus- ja vammaisneuvostot ja kuntien yhteiset vaikuttamistoimielimet. Näissä toimielimissä päätöksiä on mahdollista tehdä silloinkin, kun toisen erityisryhmän tai kunnan edustajia ei ole läsnä. Tutkimuksessa esitetään tulosten perusteella, että kuntien olisi perusteltua antaa ohjeita vaikuttamistoimielinten toimintasääntöjen rakenteesta, koska osassa tarkastelluista toimintasäännöistä puuttui tiettyjen oleellisten ominaisuuksien määrittely kokonaan. Vaihtoehtoisesti, tutkimuksessa ehdotettiin valtakunnallisen ohjeen mahdollisuutta. Ohjeet toimintasääntöjen rakenteelle nähtiin tutkimuksessa mahdollisuudeksi lisätä vaikuttamistoimielinten toiminnan läpinäkyvyyttä ja toimintasäännöissä määriteltävien ominaisuuksien myötä myös osallistumisoikeuden toteutumista.