Ammattijärjestön merkitys pääluottamusmiehen työhyvinvoinnissa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on muodostaa käsitys pääluottamusmiehenä toimivien opettajien työhyvinvoinnin rakentumisesta. Tutkimuksessa työhyvinvointi ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä, johon vaikuttaa tekijöitä niin työpaikalta, vapaa-ajalta kuin myös henkilökohtaisesta hyvinvoinnista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, case-luontoinen tutkimus, jossa kohdeorganisaationa toimii Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Julkiskoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

Tutkimuksessa työhyvinvoinnin rakentumista ja ammattijärjestön roolia tarkastellaan pääluottamusmiesten näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisen osuuden muodostavat kolme teemahaastattelua, joiden sisältöä analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pitää sisällään työhyvinvoinnin ja johtamisen tutkimuksia sekä psykologisen pääoman teoriaa. Tätä teoreettista viitekehystä käytetään erityisesti työhyvinvoinnin käsitteen määrittelyssä ja haastattelujen tulkinnassa.

Tutkimuksessa havaittiin pääluottamusmiehinä toimivien opettajien työhyvinvoinnin rakentuvan kolmesta kokonaisuudesta. Nämä kokonaisuudet olivat erityisesti tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena ollut ammattijärjestö, paikallinen organisaatio sekä pääluottamusmiehen henkilökohtainen hyvinvointi. Luottamustehtävien vaikutus opettajan työhyvinvointiin nähtiin kulminoituvan viiteen työn luonnetta kuvaavaan osa alueeseen, jotka olivat 1) johtaminen 2) työn sisältö, 3) toiset työntekijät, 4) työn tasapaino ja 5) ilmapiiri.

Tämän tutkimuksen perusteella pääluottamusmiehen työhyvinvoinnin rakentuminen on monen tekijän summa, mistä on vastuuta monella eri taholla. Tutkimuksen tuloksissa korostui pääluottamusmiehen monipuolinen ja vaihteleva työnkuva. Haastatellut pääluottamusmiehet kokivat luottamustehtävien omaavan positiivisen vaikutuksen heidän työnkuvaansa, koska se teki heidän työstään vaihtelevan ja mielenkiintoisen, mikä vahvisti heidän kokemustaan työhyvinvoinnista.

Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet henkilöt, pääluottamusmiehet ja ammattijärjestöjen toimijat. Tämä tutkimus keskittyy vain tiettyyn ammattijärjestöön, minkä vuoksi tulokset eivät ole suoraa sovellettavissa kaikissa organisaatioissa. Kuitenkin ammattijärjestöjen ja -liittojen samankaltaisuuksien vuoksi tutkimuksen tuloksia voidaan kenties hyödyntää toisessa vastaavassa organisaatiossa. Tutkimuksessa ilmeni lukuisia kiinnostavia jatkotutkimusmahdollisuuksia. Etenkin pääluottamusmiehen työn vaikutusta edustettaviensa työhyvinvointiin olisi mielenkiintoista tutkia lisää, sillä luottamustehtävissä olevan kollegan merkitystä edustettavien työhyvinvointiin ei ole tutkittu kovinkaan laajalti.