Antirasistisen kasvatuksen edistäminen kouluissa : Opettajien näkemyksiä mahdollisuuksista

Abstract

Tutkimus pyrkii kuvaamaan opettajien käsityksiä antirasistisen kasvatuksen edistämismahdollisuuksista. Tavoitteena oli selvittää opettajien käsityksiä rasismista ilmiönä ja antirasistisen kasvatuksen edistämisestä opettajan työssä. Antirasistinen kasvatus määriteltiin tutkimuksessa rasismia vastustavaksi kasvatukselliseksi toiminnaksi, joka pyrkii etenkin yhteiskunnassa vaikuttavien eriarvoistavien rakenteiden poistamiseen. Tutkimuskysymyksiin kuului selvittää, hahmottavatko opettajat rasismin ennemmin yksilöllisen vai yhteiskunnallisen tason ilmiönä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisena he näkevät opettajien mahdollisuudet edistää antirasistista kasvatusta kouluissa ja millaisia asioita tämä edellyttäisi. Rasismi on Suomessa sitä kokeville aina yhtä ajankohtainen ilmiö, ja tähän mennessä antirasistinen kasvatus ei ole vakiintunut osaksi suomalaista kasvatuksen ja koulutuksen kenttää. Aineisto kerättiin kyselylomakkein, jotka sisälsivät sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin syksyllä 2020 Ylöjärven perusopetuksen ja lukion opettajille. Tutkimus on monimenetelmällinen tutkimus, jossa kyselyn monivalintakysymysten vastauksia analysoitiin kuvailevaa tilastoanalyysia hyödyntäen. Avovastausten analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Analyysitapa oli teoriaohjaava, jolloin aineistosta poimittiin teemoja aineistolähtöisesti, kuitenkin aikaisempaa tutkimusta tulkinnoissa hyödyntäen. Tulosten mukaan opettajat näkevät rasismin melko yleisenä ilmiönä suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta eivät tunnista sen vaikutusta yhtä herkästi koulussa, jossa työskentelevät. Rasismi määriteltiin hierarkkisuuden kautta ja sen kuvailtiin kohdistuvan ominaisuuksiltaan enemmistöstä poikkeaviin yksilöihin. Syrjintä nousi määrittelyissä keskeiseksi rasismia kuvaavaksi käsitteeksi. Lapsen tai nuoren rasistisen ajattelun kehittymiseen vaikuttavana korostettiin etenkin lähiympäristön ja perheen vaikutusta. Toisaalta tunnistettiin myös opettajan vaikutusmahdollisuudet antirasistisen kasvatuksen edistämisessä. Suurin osa opettajista piti antirasistisen kasvatuksen edistämistä työssään tärkeänä. Antirasistisen kasvatuksen edistämistä tukevina tekijöinä pidettiin opettajan omaan motivaatioon, tietopohjaan ja toimintaan liittyviä asioita. Lisäksi esille nostettiin työyhteisön yhteisten toimintaperiaatteiden tärkeyttä. Heikentäviksi tekijöiksi koettiin kiireen tuntu ja puutteelliset opetusmateriaalit sekä koulun ja kodin arvoristiriidat antirasismin suhteen.