Tilintarkastuskertomusten KAM:ien yhteys tase-erien kvantitatiiviseen olennaisuuteen tilinpäätöksessä
Rautalin, Emma (2020)
Rautalin, Emma
2020
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012088621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012088621
Tiivistelmä
Tilintarkastukseen ja tilintarkastajan raportointiin liittyvä sääntely on lisääntynyt merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. IAASB on julkaissut uusia standardeja muun muassa tilintarkastuskertomukseen liittyen. Keskeisimpänä tilintarkastuskertomusta koskevana muutoksena on vuonna 2016 voimaan tullut ISA 701, jonka tavoitteena on tilintarkastuskertomuksen informaatioarvon ja suoritetun tilintarkastuksen läpinäkyvyyden parantaminen. Standardin mukaan tilintarkastajan tulee esittää PIE-yhteisöjen tilintarkastuskertomuksissa tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (key audit matter, KAM). Keskeisten seikkojen määrittäminen perustuu tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan seikoista, jotka ovat olleet tilintarkastuksen kannalta merkittävimpiä tarkastettavan yhteisön tilikauden tilintarkastuksessa. Tilintarkastukseen ja tilintarkastajan ammatilliseen harkintaan liittyy vahvasti olennaisuuden käsite tilintarkastuksessa. Olennaisuuden käsitettä voidaan lähestyä kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten mukaan kvantitatiiviset tekijät ohjaavat tilintarkastajan olennaisuuden arviointia ja kvalitatiivisten tekijöiden merkitys korostuu tilinpäätöserään liittyvän harkinnanvaraisuuden lisääntyessä.
Tutkielman tavoitteena on tutkia tase-erän esiintymisen KAM:ina tilintarkastuskertomuksessa ja kyseisen tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden välistä tilastollista yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, onko tase-erään liittyvällä harkinnanvaraisuudella vaikutusta tähän tilastolliseen yhteyteen. Kvantitatiivista olennaisuutta mitataan tutkimuksessa tase-erän suhteellisena osuutena taseen loppusummasta. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin tarkastelemalla Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden tilinpäätöksiä ja tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2017 - 2019. Tutkimuksen empiirisen aineiston keruussa on hyödynnetty Orbis-tietokantaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että todennäköisyys tase-erän esiintymiselle KAM:ina kasvaa tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden kasvaessa. Lisäksi tutkimustuloksista nähdään, että harkinnanvaraisten tase-erien osalta todennäköisyyden kasvu on voimakkaampaa kuin yksinkertaisilla erillä. Aikaisempaa tutkimusta kvantitatiivisen olennaisuuden ja KAM:ina esiintymisen yhteydestä ei suoranaisesti ole. Tutkimusta voidaan pitää alustavana tutkimuksena esimerkiksi KAM:ien valitaan vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä tilintarkastajan ammatillista harkintaa ohjaavista tekijöistä sekä antavat alustavaa tietoa olennaisuuden vaikutuksesta KAM:ien valintaan.
Tutkielman tavoitteena on tutkia tase-erän esiintymisen KAM:ina tilintarkastuskertomuksessa ja kyseisen tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden välistä tilastollista yhteyttä. Lisäksi tutkitaan, onko tase-erään liittyvällä harkinnanvaraisuudella vaikutusta tähän tilastolliseen yhteyteen. Kvantitatiivista olennaisuutta mitataan tutkimuksessa tase-erän suhteellisena osuutena taseen loppusummasta. Tutkimuksen empiirinen osio on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin tarkastelemalla Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden tilinpäätöksiä ja tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2017 - 2019. Tutkimuksen empiirisen aineiston keruussa on hyödynnetty Orbis-tietokantaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että todennäköisyys tase-erän esiintymiselle KAM:ina kasvaa tase-erän kvantitatiivisen olennaisuuden kasvaessa. Lisäksi tutkimustuloksista nähdään, että harkinnanvaraisten tase-erien osalta todennäköisyyden kasvu on voimakkaampaa kuin yksinkertaisilla erillä. Aikaisempaa tutkimusta kvantitatiivisen olennaisuuden ja KAM:ina esiintymisen yhteydestä ei suoranaisesti ole. Tutkimusta voidaan pitää alustavana tutkimuksena esimerkiksi KAM:ien valitaan vaikuttavia tekijöitä tutkittaessa. Tutkimuksen tulokset tukevat käsitystä tilintarkastajan ammatillista harkintaa ohjaavista tekijöistä sekä antavat alustavaa tietoa olennaisuuden vaikutuksesta KAM:ien valintaan.