Kuinka paljon minä liikun?: Itsearvioinnin tapaustutkimus esiopetusryhmässä
Halonen, Salla (2020)
2020
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012088620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012088620
Tiivistelmä
Tämän tapaustutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten paljon esiopetusikäiset lapset arvioivat liikkuvansa opetuksen aikana, innostiko arviointi heitä liikkumaan ja onko lasten itsearviointi opettajien mielestä totuudenmukaista todelliseen aktiivisuuteen verrattuna. Lisäksi halutaan selvittää, mitkä asiat opettajien mielestä edistävät ja haastavat itsearvioinnin toteutusta esiopetuksessa.
Itsearviointitaitoja tulee harjoitella esiopetuksessa, mutta sille ei ole asetettu tarkkoja sääntöjä opetusta ohjaavissa asiakirjoissa. Itsearviointi määritellään reflektioksi omasta toiminnasta ja osaamisesta, jota verrataan annettuihin tavoitteisiin. Aiemmissa tutkimuksissa itsearvioimisen toteuttaminen koetaan usein haastavaksi ja kuormittavaksi. Liikuntataitojen tai liikunta-aktiivisuuden itsearvioinnista esiopetuksesta ei löydy paljoa tutkimustietoa, vaikka liikunnan tärkeästä roolista varhaislapsuudessa puhutaan paljon.
Aineisto kerättiin syksyllä 2020 yhden päiväkodin esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 13 lasta ja ryhmän kaksi opettajaa. Lapset tekivät arkiviikon ajan itsearviointia, jossa he arvioivat omaa liikunta-aktiivisuuttaan päivittäin. Aineiston keruun menetelmänä käytettiin itsearviointilomaketta, jossa liikunnan määrää kuvasivat kolme tutkijan suunnittelemaa eläinhahmoa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin ryhmän opettajia, jotka havainnoivat itsearviointia ryhmässä ja kertovat näkemyksistään itsearviointaitojen kehittämisestä esiopetuksessa.
Tulosten mukaan lapset arvioivat liikkuvansa esiopetuksen aikana aktiivisesti. Opettajien mielestä lapset arvioviat itseään pääosin totuudenmukaisesti. Opettajien haastatteluista löytyi kolme teemaa, jotka kuvasivat itsearviointia ryhmässä. Teemoiksi muodostuivat itsearviointi nykyhetkessä, itsearviointia edistävät tekijät sekä itsearvioinnin haasteet. Itsearviointia toteutettiin sekä lapsikohtaisesti, että koko ryhmän yhteisessä toiminnassa. Motivointi ja opettajan sensitiivisyys edistivät itsearviointia. Ajan löytäminen itsearvioinnille, sekä lasten erilaiset taidot ja kehitystasot, taas haastoivat opettajien mielestä itsearvioinnin toteuttamista.
Itsearviointitaitoja tulee harjoitella esiopetuksessa, mutta sille ei ole asetettu tarkkoja sääntöjä opetusta ohjaavissa asiakirjoissa. Itsearviointi määritellään reflektioksi omasta toiminnasta ja osaamisesta, jota verrataan annettuihin tavoitteisiin. Aiemmissa tutkimuksissa itsearvioimisen toteuttaminen koetaan usein haastavaksi ja kuormittavaksi. Liikuntataitojen tai liikunta-aktiivisuuden itsearvioinnista esiopetuksesta ei löydy paljoa tutkimustietoa, vaikka liikunnan tärkeästä roolista varhaislapsuudessa puhutaan paljon.
Aineisto kerättiin syksyllä 2020 yhden päiväkodin esiopetusryhmässä. Tutkimukseen osallistui 13 lasta ja ryhmän kaksi opettajaa. Lapset tekivät arkiviikon ajan itsearviointia, jossa he arvioivat omaa liikunta-aktiivisuuttaan päivittäin. Aineiston keruun menetelmänä käytettiin itsearviointilomaketta, jossa liikunnan määrää kuvasivat kolme tutkijan suunnittelemaa eläinhahmoa. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin ryhmän opettajia, jotka havainnoivat itsearviointia ryhmässä ja kertovat näkemyksistään itsearviointaitojen kehittämisestä esiopetuksessa.
Tulosten mukaan lapset arvioivat liikkuvansa esiopetuksen aikana aktiivisesti. Opettajien mielestä lapset arvioviat itseään pääosin totuudenmukaisesti. Opettajien haastatteluista löytyi kolme teemaa, jotka kuvasivat itsearviointia ryhmässä. Teemoiksi muodostuivat itsearviointi nykyhetkessä, itsearviointia edistävät tekijät sekä itsearvioinnin haasteet. Itsearviointia toteutettiin sekä lapsikohtaisesti, että koko ryhmän yhteisessä toiminnassa. Motivointi ja opettajan sensitiivisyys edistivät itsearviointia. Ajan löytäminen itsearvioinnille, sekä lasten erilaiset taidot ja kehitystasot, taas haastoivat opettajien mielestä itsearvioinnin toteuttamista.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]