The Use of Epicene Pronouns in EFL settings: A Comparative Study between Finnish and Austrian University Students

Abstract

The purpose of this Master’s thesis is to investigate what epicene pronouns are selected by native Finnish and German speakers when using second language, in this case English, when the gender of the referent is unknown. There is an abundance of research on epicene pronoun use among native English speakers. Previous research shows that the use of generic he has declined in contexts where the gender of the referent is unknown or when it is irrelevant. However, the use of epicene pronouns in English has not been widely studied in EFL contexts. This study aims to offer more information on the influence of the structures and language ideology of first language in second language use.

Previous research in sociolinguistics shows that previously widely used generic he as an epicene pronoun has decreased since the 1970s, which has also been influenced by the strong position of the feminist movement on gendered pronouns. Previous research also demonstrates that native English speakers prefer gender-neutral expressions by using singular they in gender-indefinite reference. Research on second language acquisition illustrates that linguistic structures of first language can affect second language acquisition through phenomenon known as transfer. Research focusing on linguistic relativity hypothesis shows that linguistic structures may influence the way individuals perceive the surrounding society. In addition, research on language ideology indicates that thoughts about language use justify the use of certain expressions. Furthermore, in addition to individual evaluation and judgement, the formation of language ideologies is also affected by stakeholders who may have moral or political interests.

The aim of this study was to examine how the use of epicene pronouns by EFL speakers relates to the patterns observed in the use of epicene pronouns by ENL speakers, how do the linguistic structures and language ideologies of L1 affect epicene pronoun use in L2, and whether differences in the use of epicene pronouns in English can be found between L1 Finnish speakers and L1 German speakers. The data consist of answers from 100 native Finnish-speaking and 90 native German-speaking university students to an online survey. The first part of the survey consisted of gap-filling tasks where the respondents were asked to select a pronoun they would use in the given context. The alternatives given were pronouns he, she, he or she, they, s/he, and “Other, please specify”. The second part of the survey consisted of open-ended questions which inquired about the motivation behind the selection of pronouns in the gap-filling tasks, opinions on grammatical issues, and possible problems in the use of the pronouns included in the survey. The analysis focused on the quantitative analysis of the answers received in Part I of the survey, which offered data on actual pronoun use in practice. With this information, general tendencies in pronoun use in different contexts could be observed. Furthermore, the quantitative analysis enabled the objective comparison between language groups. Answers to Part II of the survey were analysed qualitatively. This analysis provided explanations for the tendencies observed in the quantitative analysis.

The results of this study show that also EFL speakers prefer gender-neutral they and expression he or she over generic he in gender-indefinite reference. The form of the verb influenced pronoun selection significantly. Furthermore, the structures and language ideology of first language affected the use of pronouns as native German speakers used gendered expressions, he or she and he more often than native Finnish speakers. Native Finnish speakers used the “Other” option more than native German speakers to alter the structure of the sentence to allow for the use of pronoun they. The qualitative analysis shows that the main reason behind the selection of the pronouns is either to include all possible gender constructions in discourse or the equal treatment of women and men in language use, although the participants recognised also the influence of grammar rules, register, and first language structures on pronoun use.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia pronomineja suomea ja saksaa äidinkielenään puhuvat valitsevat käyttäessään toista kieltä, tässä tapauksessa englantia, kun viitattavan kohteen sukupuolta ei tiedetä. Yksikön kolmannen persoonan geneeristä viittausta on tutkittu englannin kieltä äidinkielenään puhuvien kontekstissa runsaasti. Aiempi tutkimus osoittaa, että geneeristen maskuliinien käyttö on vähentynyt konteksteissa, joissa viitattavan kohteen sukupuoli ei ole tiedossa tai sukupuolella ei ole merkitystä. Englannin kielen yksikön kolmannen persoonan pronominien käyttöä geneerisessä viittauksessa ei ole kuitenkaan laajasti tutkittu englantia toisena kielenä käyttävien osalta. Tämä tutkimus pyrkii tarjoamaan lisää tietoa äidinkielen rakenteiden ja kieli-ideologian vaikutuksista toista kieltä käytettäessä.

Aiempi sosiolingvistinen tutkimus osoittaa, että aikaisemmin laajasti käytetyn he-maskuliinin käyttö yksikön kolmannen persoonan geneerisessä viittauksessa on vähentynyt 1970-luvulta lähtien, mihin on vaikuttanut osaltaan myös feministisen liikkeen vahva kannanotto sukupuolittuneisiin pronomineihin liittyen. Aiempi tutkimus osoittaa, että englantia äidinkielenään puhuvat suosivat sukupuolineutraalia ilmaisua niin sanotun yksiköllisen they-pronominin avulla. Toisen kielen omaksumiseen liittyvä aiempi tutkimus osoittaa, että äidinkielen rakenteet voivat vaikuttaa toisen kielen oppimiseen ja käyttöön. Lisäksi, kielelliseen relativismiin painottuva tutkimus osoittaa, että kielen rakenteet voivat vaikuttaa siihen, miten yksilö havainnoi ympäröivän yhteiskunnan. Lisäksi, kieli-ideologiaan painottunut tutkimus osoittaa, että ajatukset kielenkäytöstä oikeuttavat tiettyjen ilmaisujen käytön. Lisäksi, kieli-ideologian muodostumiseen ja edistämiseen vaikuttavat yksilöllisen arvioinnin ja arvottamisen lisäksi myös sidosryhmät, joilla voi olla moraalisia tai poliittisia intressejä.

Tutkimus pyrki selvittämään, miten englantia toisena kielenä puhuvien pronominien käyttö vertautuu englantia äidinkielenään puhuvien kohdalla havaittuun pronominien käyttöön, miten äidinkielen kielelliset rakenteet ja kieli-ideologia vaikuttavat geneeristen pronominien käyttöön toisessa kielessä, ja onko suomea ja saksaa äidinkielenään puhuvien välillä havaittavissa eroja näiden pronominien käytössä. Tutkimusaineisto koostuu sadan suomea äidinkielenään puhuvan ja yhdeksänkymmenen saksaa äidinkielenään puhuvan yliopisto-opiskelijan vastauksista englanninkieliseen verkkokyselyyn. Kyselyn ensimmäinen osa koostui tehtävistä, joissa vastaajien tuli valita pronomini, jota he käyttäisivät annetussa kontekstissa. Vaihtoehdot olivat pronominit he, she, he or she, they ja s/he sekä “Muu”, jolloin osallistujaa pyydettiin täsmentämään vastauksensa. Kyselyn toinen osa koostui avoimista kysymyksistä, jossa kysyttiin osallistujien perusteluja kyselyn ensimmäisessä osassa tehtyihin valintoihin, ajatuksia kieliopillisista kysymyksistä, sekä mahdollisista ongelmista kyselyssä ilmenneisiin pronomineihin liittyen. Tutkimuksen analyysi painottui ensimmäisen osan määrälliseen analyysiin, joka tarjosi vastauksia pronominien käyttöön käytännössä. Tämän tiedon avulla voitiin havaita yleisiä suuntauksia pronominien käytössä eri konteksteissa. Lisäksi, tämä määrällinen analyysi mahdollisti kieliryhmien välisen objektiivisen vertailun. Kyselyn toinen osa analysoitiin laadullista menetelmää käyttäen. Tämä analyysi tarjosi selityksiä määrällisessä analyysissa havaittuihin suuntauksiin.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että myös englantia toisena kielenään puhuvat suosivat sukupuolineutraalia they-pronominia tai he or she ilmaisua geneerisen maskuliinin sijaan. Verbimuoto vaikutti merkittävästi pronominin valintaan. Myös äidinkielen rakenteet sekä kieli-ideologia vaikuttivat pronominien käyttöön, sillä saksaa äidinkielenään puhuvat valitsivat sukupuolittuneita ilmaisuja he or she ja he useammin kuin suomea äidinkielenään puhuvat. Suomea äidinkielenään puhuvat käyttivät Muu-vaihtoehtoa useammin kuin saksaa äidinkielenään puhuvat, ja muokkasivat lauserakennetta niin, että se salli they-pronominin käytön. Laadullinen analyysi osoittaa, että suurin syy pronominien valinnan takana on joko kaikkien mahdollisten sukupuolikonstruktioiden sisällyttäminen diskurssissa tai naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu kielenkäytössä, mutta osallistujat tunnistivat myös esimerkiksi kielioppisääntöjen, rekisterin ja äidinkielen rakenteiden vaikuttavan pronominien käyttöön.