Mitä pormestareista puhutaan : Diskurssianalyyttinen tutkimus pormestarimallia koskevasta julkisesta keskustelusta

Abstract

Tutkimuksen aiheena on pormestarimallia koskeva julkinen keskustelu. Lähtökohtana on kuntajohtamisen teoreettinen viitekehys ja yhteiskuntafilosofi Michel Foucault’n ajatteluun pohjautuva tiedon ja vallan diskursiivinen käsitys sekä hallinnan analytiikka, joka on kehitetty Foucault’n työn pohjalta.

Tutkimuksen aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista ja blogiteksteistä, jotka käsittelevät pormestarimallia. Tutkimuksessa pormestarimallikeskustelua tarkastellaan kahden eri aikakauden konteksteissa: artikkelit ajalta tammikuu 2006 – maaliskuu 2017 sekä huhtikuu 2017 – heinäkuu 2020. Kaksi eri tarkastelujaksoa on perusteltua, koska niiden avulla voidaan eritellä diskurssien rakentumiseen vaikuttavia olosuhteita ja ehtoja. Ensimmäinen jakso alkaa vuodesta 2006, koska silloin annettu uusi kuntalaki mahdollisti kunnanjohtajan sijasta pormestarimallin käyttöönoton kunnissa ja tarkastelujakso päättyy aikaan ennen vuoden 2017 kuntavaaleja. Toinen jakso alkaa vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen ja päättyy heinäkuuhun 2020. Jaottelu on perusteltu, koska vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Suomen pääkaupungissa Helsingissä alkoi pormestarien aikakausi ja sillä oletettavasti oli osaltaan vaikutusta julkisen keskustelun kiihtymiseen aihepiirin ympärillä, erityisesti valtakunnallisella tasolla.

Tutkimuksen keskiössä on kysymys kuntien johtamisjärjestelmän valta- ja vastadiskurssien muotoutumisesta pormestarimallia koskevassa julkisessa keskustelussa. Foucault’n ajattelun pohjalta kehitetyn hallinnan analyyttisen näkökulman kautta tutkimus jäsentää̈ pormestarimallikeskustelun muotoutumisen diskursiivisia reunaehtoja suhteessa kuntajohtamisen teoreettiseen viitekehykseen ja pormestarimallikeskustelussa ilmeneviin hallinnan rationaliteetteihin. Hallinnan rationaliteeteilla viitataan tapoihin, joilla totuuksia yhteiskunnasta tuotetaan ja perustellaan poliittisia päämääriä. Erilaiset teoriat kuntajohtamisen muutoksesta ja vallasta antoivat monipuolisia näkökulmia pormestarimallista käytävän julkisen keskustelun taustalla vaikuttavista seikoista. Tutkimuskysymyksenä on, että millaisten diskurssien puitteissa pormestarimallia koskeva julkinen keskustelu muodostuu? Miten diskurssit säätelevät kuntien johtamiseen, demokraattisuuteen ja vallan suhteisiin liittyviä hallinnan rationaliteetteja?

Pormestarimallikeskustelua hallitseva diskurssi on tutkimuksessani nimetty valtadiskurssiksi. Valtadiskurssin keskeinen muotoilu on se, että kunnan johtamisjärjestelmän muutos asetetaan ensisijaiseksi vaihtoehdoksi muihin ratkaisuihin verrattuna. Valtadiskurssi painottaa kunnanjohtajamallista siirtymistä pormestarimalliin. Toinen pormestarimallikeskustelun diskursseista on tutkimuksessani nimetty vastadiskurssiksi. Vastadiskurssi pyrkii toimimaan vastustavana voimana valtadiskurssille. Pormestarimallikeskustelussa vastadiskurssi reagoi valtadiskurssin sisältöön, joka korostaa toimintaympäristön muutokseen vastaamista johtamisjärjestelmän vaihtamisen kautta. Vastadiskurssissa kyseenalaistetaan käsitys johtamismallin vaihtamisen tarpeellisuudesta. Keskeisiä ulottuvuuksia diskursseissa ovat valtadiskurssissa painottunut vaatimus pormestarimalliin siirtymisestä muutoksen aikaansaamiseksi ja vastadiskurssissa tämän torjuminen. Vastadiskurssissa ei ole torjuttu uudistusten tarvetta, joka nousee kuntien toimintaympäristön muutoksesta ja pormestarimallin vastustamisen ohella esitetäänkin muita tapoja vastata muutokseen. Myös tyytymättömyys pormestarimallin tuomiin muutoksiin nousee esiin vastadiskurssissa. Vastadiskurssin katsantokannassa johtamismallin uudistaminen on toteutettavissa myös tehtävien uudelleen määrittelyn kautta kunnanjohtajavetoisessa johtamisjärjestelmässä.