Työturvallisuusjohtamisen kehittäminen Saarioinen Oy:ssa
Pänkäläinen, Katja (2020)
Pänkäläinen, Katja
2020
Ympäristö- ja energiatekniikan DI-ohjelma - Programme in Environmental and Energy Engineering
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012048521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012048521
Tiivistelmä
Tässä diplomityössä selvitettiin Saarioinen Oy:n työturvallisuusjohtamisen nykytilanne sekä annetaan kehittämisehdotuksia, joiden avulla yrityksen työturvallisuusjohtamista voidaan tulevaisuudessa kehittää. Nykytila selvitettiin haastattelemalla Saarioisten organisaation eri tasoille kuuluvia henkilöitä niin johtoryhmän jäseniä kuin tuotannon työntekijöitä. Haastattelujen tarkoitus oli selvittää Saarioisten työturvallisuusjohtamisen tämänhetkinen tilanne ja kartoittaa, millä tasolla haastateltavat kokivat työturvallisuusjohtamisen olevan. Työssä annetut kehittämisehdotukset perustuvat, Saarioisten haastattelujen lisäksi, aiheesta tehtyyn kirjallisuustutkimukseen sekä viiden työturvallisuustyössä hyvin ansioituneen yrityksen antamiin tietoihin heidän työturvallisuusjohtamisensa toimintatavoista ja käytänteistä.
Kirjallisuudesta selvitettiin, mitä hyvä työturvallisuusjohtaminen pitää sisällään. Kirjallisuudesta nousi esiin turvallisuuskulttuuri ja sen merkitys yrityksen toimintaan. Turvallisuuskulttuuri kertoo yrityksen tavasta toimia turvallisuusasioissa ja se muodostuu yrityksen arvoista, asenteista, uskomuksista ja näkyvästä turvallisuustoiminnasta. Työturvallisuusjohtamisen kehittämisen näkökulmasta korostuivat johdon ja työntekijöiden sitoutuminen työturvallisuuteen, organisaatiossa määritetyt työturvallisuusroolit ja -vastuut, erilaiset tukitoiminnot, asetetut tavoitteet ja suorituskyvyn arviointi. Aiempien tutkimusten mukaan yrityksessä voi olla toimiva työturvallisuusjohtamisjärjestelmä ilman järjestelmän sertifiointia. Saarioisille ja muihin yrityksiin tehdyt haastattelut perustuvat näihin kirjallisuudesta esille nousseisiin osa-alueisiin.
Tutkimusosuudessa haastateltiin Saarioinen Oy:n henkilökunnan lisäksi myös muiden työturvallisuustyössä hyvin ansioituneiden yritysten työturvallisuusasiantuntijoita sekä paneuduttiin heidän koostamiin esityksiin aiheesta. Nämä benchmark -yritykset olivat Arla Oy, Fazer Leipomot Suomi Oy, Oy Gustav Paulig Ab, Lindström Oy ja Caverion Suomi Oy. Yritysten asiantuntijat korostivat toimialasta riippumatta samoja asioita kuin mitä kirjallisuudesta oli noussut esille. Pääteemoja olivat johdon sitoutuminen, turvallisuusasioiden korostaminen, mittareiden säännöllinen seuranta, turvallisuushavainnot sekä esimiehille suunnatut turvallisuuskoulutukset.
Saarioisten haastattelujen tuloksista nostettiin esille toistakymmentä suositeltua kehittämisehdotusta. Isoimpina kehittämiskohteina nousivat esille johdon sitoutuminen, sillä johto luo yrityksen työturvallisuuden kivijalan. Johdon sitoutuminen ja tuki on hyvä tehdä näkyväksi koko organisaatiolle. Toisena nostona on selkeiden työturvallisuustavoitteiden ja tavoitteellisten mittarien määrittäminen ja niiden säännöllinen seuranta. Lisäksi olisi hyvä miettiä yrityksen työturvallisuusroolit, tietävätkö kaikki esimiehet heidän työturvallisuusroolinsa/-vastuunsa ja olisiko konserniin tarpeen resursoida työturvallisuusasiantuntija, jolla on aikaa kehittää turvallisuusasioita konsernitasolla.
Kirjallisuustutkimuksen ja muiden yritysten työturvallisuuskäytäntöjen perusteella löydettiin hyviä näkökulmia, käytännön oppeja ja konkreettisia kehitysehdotuksia, joita Saarioisten työturvallisuusjohtamisen kehittämisessä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ja haastattelujen perusteella esille tulleet haasteet saadaan ratkaistua. Tämä työ antaa erityisesti Saarioisille, mutta myös muille yrityksille, jotka haluavat panostaa työturvallisuusjohtamiseensa, hyvät lähtökohdat lähteä edistämään yrityksen työturvallisuusjohtamista erinomaiselle tasolle ja ottaa työturvallisuus tiiviimmäksi osaksi nykyistä johtamisjärjestelmää.
Kirjallisuudesta selvitettiin, mitä hyvä työturvallisuusjohtaminen pitää sisällään. Kirjallisuudesta nousi esiin turvallisuuskulttuuri ja sen merkitys yrityksen toimintaan. Turvallisuuskulttuuri kertoo yrityksen tavasta toimia turvallisuusasioissa ja se muodostuu yrityksen arvoista, asenteista, uskomuksista ja näkyvästä turvallisuustoiminnasta. Työturvallisuusjohtamisen kehittämisen näkökulmasta korostuivat johdon ja työntekijöiden sitoutuminen työturvallisuuteen, organisaatiossa määritetyt työturvallisuusroolit ja -vastuut, erilaiset tukitoiminnot, asetetut tavoitteet ja suorituskyvyn arviointi. Aiempien tutkimusten mukaan yrityksessä voi olla toimiva työturvallisuusjohtamisjärjestelmä ilman järjestelmän sertifiointia. Saarioisille ja muihin yrityksiin tehdyt haastattelut perustuvat näihin kirjallisuudesta esille nousseisiin osa-alueisiin.
Tutkimusosuudessa haastateltiin Saarioinen Oy:n henkilökunnan lisäksi myös muiden työturvallisuustyössä hyvin ansioituneiden yritysten työturvallisuusasiantuntijoita sekä paneuduttiin heidän koostamiin esityksiin aiheesta. Nämä benchmark -yritykset olivat Arla Oy, Fazer Leipomot Suomi Oy, Oy Gustav Paulig Ab, Lindström Oy ja Caverion Suomi Oy. Yritysten asiantuntijat korostivat toimialasta riippumatta samoja asioita kuin mitä kirjallisuudesta oli noussut esille. Pääteemoja olivat johdon sitoutuminen, turvallisuusasioiden korostaminen, mittareiden säännöllinen seuranta, turvallisuushavainnot sekä esimiehille suunnatut turvallisuuskoulutukset.
Saarioisten haastattelujen tuloksista nostettiin esille toistakymmentä suositeltua kehittämisehdotusta. Isoimpina kehittämiskohteina nousivat esille johdon sitoutuminen, sillä johto luo yrityksen työturvallisuuden kivijalan. Johdon sitoutuminen ja tuki on hyvä tehdä näkyväksi koko organisaatiolle. Toisena nostona on selkeiden työturvallisuustavoitteiden ja tavoitteellisten mittarien määrittäminen ja niiden säännöllinen seuranta. Lisäksi olisi hyvä miettiä yrityksen työturvallisuusroolit, tietävätkö kaikki esimiehet heidän työturvallisuusroolinsa/-vastuunsa ja olisiko konserniin tarpeen resursoida työturvallisuusasiantuntija, jolla on aikaa kehittää turvallisuusasioita konsernitasolla.
Kirjallisuustutkimuksen ja muiden yritysten työturvallisuuskäytäntöjen perusteella löydettiin hyviä näkökulmia, käytännön oppeja ja konkreettisia kehitysehdotuksia, joita Saarioisten työturvallisuusjohtamisen kehittämisessä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ja haastattelujen perusteella esille tulleet haasteet saadaan ratkaistua. Tämä työ antaa erityisesti Saarioisille, mutta myös muille yrityksille, jotka haluavat panostaa työturvallisuusjohtamiseensa, hyvät lähtökohdat lähteä edistämään yrityksen työturvallisuusjohtamista erinomaiselle tasolle ja ottaa työturvallisuus tiiviimmäksi osaksi nykyistä johtamisjärjestelmää.