Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukeminen esiopetuksessa
Kallio, Iida (2020)
Kallio, Iida
2020
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012038469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012038469
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, miten maahanmuuttajalasten kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa. Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukemisesta löytyy varhaiskasvatuksen osalta jonkin verran aikaisempaa tutkimusta, mutta esiopetukseen kohdistuvaa tutkimusmateriaalia on hyvin niukasti. Lisäksi tutkimusmateriaali jakautuu eri osa-alueisiin eikä näin ollen muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä maahanmuutto lisääntyy Suomessa kasvavaa vauhtia. Ilmiö näkyy myös esiopetuksessa kasvavana eri kielitaustaisten lasten määränä. Tämä asettaa esiopettajat uuden haasteen eteen, sillä suomen kielen opettamisen lisäksi on myös tuettava lapsen äidinkielen kehitystä. Kielen kehityksen tukemiseen tarvitaan nyt laajempaa ja syvempää tietoa kuin aikaisemmin. Tästä syystä tutkimuksen tavoitteena on koota yhtenäinen kokonaisuus kielen kehityksen tukikeinoista avuksi esiopettajille käytännön työhön.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymykset tutkimuksessa ovat: ”Miten maahanmuuttajalasten kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa?” ja ”Miten kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus näyttäytyy kielen kehityksen tukemisessa?”. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin haastattelemalla esiopettajana työskenteleviä. Kaikki haastatellut esiopettajat työskentelivät eri esiopetusyksiköissä ja eri kunnissa. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2020. Tutkimuksen teoriataustana toimivat aikaisemmat tutkimukset aiheesta.
Tutkimuksen tuloksissa esille nousee neljä teemaa, joiden avulla maahanmuuttajalapsen kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa. Nämä teemat ovat vuorovaikutus ja leikki, yksilö- ja tyhmätason tukikeinot, kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus sekä kielen kehityksen arviointi. Vuorovaikutusta ja leikkiä pidetään kielen kehityksen ensisijaisena tukikeinona, sillä lapsen toisen kielen oppiminen tapahtuu usein samalla tavalla kuin äidinkielen oppiminen. Kaikissa teemoissa esiintyy kielen kehityksen tukena kuvien, tukiviittomien sekä nopean piirtämisen käyttö. Erityisen haastavana koetaan äidinkielen kehityksen tukeminen. Syynä siihen nähdään olevan haasteet kommunikoida lapsen perheen kanssa yhteisen kielen puuttumisen takia sekä kasvattajien kielitaidon rajallisuus lapsen äidinkielen kohdalla. Kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta käytetään kielen kehityksen tukemisessa jonkin verran, mutta kaikki haastateltavat eivät miellä sitä selkeäksi kokonaisuudeksi. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan haastatteluissa mainituista tukikeinoista poimia kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen keinot.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuskysymykset tutkimuksessa ovat: ”Miten maahanmuuttajalasten kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa?” ja ”Miten kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus näyttäytyy kielen kehityksen tukemisessa?”. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta teemahaastattelusta, jotka toteutettiin haastattelemalla esiopettajana työskenteleviä. Kaikki haastatellut esiopettajat työskentelivät eri esiopetusyksiköissä ja eri kunnissa. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2020. Tutkimuksen teoriataustana toimivat aikaisemmat tutkimukset aiheesta.
Tutkimuksen tuloksissa esille nousee neljä teemaa, joiden avulla maahanmuuttajalapsen kielen kehitystä voidaan tukea esiopetuksessa. Nämä teemat ovat vuorovaikutus ja leikki, yksilö- ja tyhmätason tukikeinot, kieli- ja kulttuuritietoinen kasvatus sekä kielen kehityksen arviointi. Vuorovaikutusta ja leikkiä pidetään kielen kehityksen ensisijaisena tukikeinona, sillä lapsen toisen kielen oppiminen tapahtuu usein samalla tavalla kuin äidinkielen oppiminen. Kaikissa teemoissa esiintyy kielen kehityksen tukena kuvien, tukiviittomien sekä nopean piirtämisen käyttö. Erityisen haastavana koetaan äidinkielen kehityksen tukeminen. Syynä siihen nähdään olevan haasteet kommunikoida lapsen perheen kanssa yhteisen kielen puuttumisen takia sekä kasvattajien kielitaidon rajallisuus lapsen äidinkielen kohdalla. Kieli- ja kulttuuritietoista kasvatusta käytetään kielen kehityksen tukemisessa jonkin verran, mutta kaikki haastateltavat eivät miellä sitä selkeäksi kokonaisuudeksi. Aikaisemman tutkimuksen pohjalta voidaan haastatteluissa mainituista tukikeinoista poimia kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen keinot.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8452]