Attitudes Towards American and British English : A Survey of the Attitudes of Finnish Twenty-to-Thirty-Year-Olds
Kivelä, Hannele (2020)
Kivelä, Hannele
2020
Englannin kielen ja kirjallisuuden maisteriohjelma - Master's Programme in English Language and Literature
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012028416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012028416
Tiivistelmä
British English has the status of European standard English and it is associated with the school world. American English on the other hand has a strong presence in the Finns’ lives especially in the free time through media. This thesis aimed to discover what kinds of attitudes Finnish young adults have towards standard American and British English, and which variety they prefer. In addition, this thesis aimed to investigate the possible reasons behind these attitudes, which is a topic that has not been widely investigated.
The theoretical background of this study is in applied linguistic, language attitude research, and folk linguistics. The results help to explain linguistic variation in the English spoken by Finnish young adults. The results are of interest and value to English teachers and to various language professionals who work with or in English.
The study was carried out with an electronic questionnaire, which contained direct multiple-choice questions related to language preference and use, open-ended questions, and questions utilising semantic differential scales. The data consist of the responses of 242 Finnish young adults (aged 20-30). The answers were analysed mainly quantitatively. The qualitative data received from the open-ended questions was analysed by identifying themes and categorizing the answers accordingly, i.e. they were also analysed quantitatively, which allowed the comparison of these results. The study compared the attitudes to American and British English, and the reasons behind these attitudes, as well as possible gender differences. The results partly support the results attained from earlier studies concerning related and similar topics. In addition, the results shed light on the reasons behind these language attitudes and thus explain them.
A clear majority of the respondents reported preferring British English. Female participants preferred British English in greater number than male participants. Reasons given for this preference were British English’s pleasantness to the ear, television programmes, and positive associations. Those participants who preferred American English reported it had to do with the television programmes and films they have watched, and the music they listen to. Based on the results attained from the semantic differential scales, both varieties are seen mostly in a positive light. However, American English and its speakers are associated with more negative adjectives than British English. Women tended to evaluate both varieties slightly more positively. In the light of the results, British English appears to still be the prestige variant of English in the eyes of Finnish young adults. As for American English, it is perceived as easier to understand and more casual than British English. The greatest single reason for using a specific variety was greater contact with the said variety, which had resulted in greater familiarity with the variety and thus that variety felt easier and more natural to use. Negative feelings and associations towards the other variety also guided the choosing of one’s preferred variety of usage, especially negative feelings to American English. The choice to aim to use British English was justified with its higher status and the origin of the English language.
The results suggest that despite of the vast media presence of American English, British English is still the prestige variety of the two, but American English in turn appears to be more accessible in the eyes of Finnish young adults. Even though the majority of respondents preferred British English, the greater contact with American English through media has caused even some of those who prefer British English still aim to use American English. As a conclusion, American English may well be on its way to become the dominant standard English variety in Finland. Brittienglannilla on eurooppalaisen standardienglannin status ja se assosioidaan koulumaailmaan. Amerikanenglanti puolestaan on voimakkaasti läsnä etenkin suomalaisten vapaa-ajalla esimerkiksi median kautta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia asenteita suomalaisilla nuorilla aikuisilla on amerikanenglantia ja brittienglantia kohtaan, ja kummasta varieteetista vastaajat pitävät enemmän. Lisäksi tutkielmassa pyrittiin selvittämään mahdollisia syitä kyseisten asenteiden takana, sillä aihetta ei ole vielä laajasti tutkittu.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on soveltavassa kielitieteessä, kieliasennetutkimuksessa ja kansanlingvistiikassa. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään kielellistä variaatiota suomalaisten tuottamassa englannin kielessä ja niistä hyötyvät englanninopettajat sekä erinäiset kieliasiantuntijat, jotka työskentelevät englannin kieltä käyttäen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi suoria monivalintakysymyksiä kielipreferenssiin ja englannin kielen käyttöön liittyen, avoimia kysymyksiä, sekä semanttisia differentiaaliasteikkoja. Tutkimuksen aineisto koostui 242 nuoren suomalaisen aikuisen (20-30-vuotiaiden) vastauksista. Vastauksia analysoitiin pääosin kvantitatiivisesti. Avoimista kysymyksistä saatu kvalitatiivinen data teemoiteltiin ja saatettiin vertailukelpoiseen numeeriseen muotoon, ja näin ollen myös sitä tutkittiin kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksessa vertailtiin asenteita amerikanenglantia ja brittienglantia kohtaan ja syitä niiden takana, sekä mahdollisia sukupuolieroja vastauksissa. Tutkimustulokset osin tukevat aiempien samaa aihetta käsitelleiden tutkimusten tuloksia. Lisäksi tulokset valottavat syitä kyseisten kieliasenteiden takana ja täten selittävät niitä.
Selkeä enemmistö vastaajista ilmoitti pitävänsä enemmän brittienglannista. Verrattuna miehiin, suurempi osuus naisista piti brittienglannista. Syiksi preferenssille annettiin brittienglannin miellyttävä korvakuulo, televisio-ohjelmat ja positiiviset mielleyhtymät. Ne osallistujat, jotka pitivät enemmän amerikanenglannista raportoivat sen johtuvan heidän katsomistaan televisio-ohjelmista ja elokuvista sekä heidän kuuntelemastaan musiikista. Semanttisten differentiaaliasteikkojen tulosten perusteella molemmat varieteetit nähdään pääosin positiivisesti. Amerikanenglantiin ja sen puhujiin liitettiin kuitenkin hieman enemmän negatiivisia adjektiiveja kuin brittienglantiin. Naiset arvioivat molemmat varieteetit hieman miehiä suopeammin. Tulosten valossa brittienglanti on suomalaisten nuorten aikuisten silmissä edelleen prestiisivarieteetti. Amerikanenglanti puolestaan koettiin brittienglantia helpompana ymmärtää sekä rennompana. Suurin yksittäinen peruste käyttää tiettyä varieteettia oli suurempi kontakti kyseisen varieteetin kanssa, minkä seurauksena se tuntui vastaajista tutummalta, helpommalta ja luontevammalta käyttää. Vastaajien aksenttipyrkimyksiä ohjasi myös negatiiviset tunteet toista varieteettia kohtaan, erityisesti amerikanenglantia. Brittienglannin käyttöä puolestaan perusteltiin englannin kielen alkuperällä sekä brittienglannin korkeammalla statuksella.
Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että amerikanenglannin valtavasta mediapresenssistä huolimatta brittienglanti on näiden kahden varieteetin keskuudessa edelleen arvostetumpi prestiisivarieteetti, kun taas amerikanenglanti on suomalaisten nuorten aikuisten mielestä helpommin lähestyttävää. Vaikka enemmistö vastaajista pitikin enemmän brittienglannista, amerikanenglannille suurissa määrin altistuminen television, elokuvien ja musiikin kautta on aiheuttanut sen, että osa niistäkin vastaajista, jotka pitivät enemmän brittienglannista, ilmoittivat kuitenkin pyrkivänsä itse käyttämään amerikanenglantia. Tästä päätellen amerikanenglanti saattaa hyvinkin tulla tulevaisuudessa dominantiksi englannin standardivarieteetiksi Suomessa.
The theoretical background of this study is in applied linguistic, language attitude research, and folk linguistics. The results help to explain linguistic variation in the English spoken by Finnish young adults. The results are of interest and value to English teachers and to various language professionals who work with or in English.
The study was carried out with an electronic questionnaire, which contained direct multiple-choice questions related to language preference and use, open-ended questions, and questions utilising semantic differential scales. The data consist of the responses of 242 Finnish young adults (aged 20-30). The answers were analysed mainly quantitatively. The qualitative data received from the open-ended questions was analysed by identifying themes and categorizing the answers accordingly, i.e. they were also analysed quantitatively, which allowed the comparison of these results. The study compared the attitudes to American and British English, and the reasons behind these attitudes, as well as possible gender differences. The results partly support the results attained from earlier studies concerning related and similar topics. In addition, the results shed light on the reasons behind these language attitudes and thus explain them.
A clear majority of the respondents reported preferring British English. Female participants preferred British English in greater number than male participants. Reasons given for this preference were British English’s pleasantness to the ear, television programmes, and positive associations. Those participants who preferred American English reported it had to do with the television programmes and films they have watched, and the music they listen to. Based on the results attained from the semantic differential scales, both varieties are seen mostly in a positive light. However, American English and its speakers are associated with more negative adjectives than British English. Women tended to evaluate both varieties slightly more positively. In the light of the results, British English appears to still be the prestige variant of English in the eyes of Finnish young adults. As for American English, it is perceived as easier to understand and more casual than British English. The greatest single reason for using a specific variety was greater contact with the said variety, which had resulted in greater familiarity with the variety and thus that variety felt easier and more natural to use. Negative feelings and associations towards the other variety also guided the choosing of one’s preferred variety of usage, especially negative feelings to American English. The choice to aim to use British English was justified with its higher status and the origin of the English language.
The results suggest that despite of the vast media presence of American English, British English is still the prestige variety of the two, but American English in turn appears to be more accessible in the eyes of Finnish young adults. Even though the majority of respondents preferred British English, the greater contact with American English through media has caused even some of those who prefer British English still aim to use American English. As a conclusion, American English may well be on its way to become the dominant standard English variety in Finland.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on soveltavassa kielitieteessä, kieliasennetutkimuksessa ja kansanlingvistiikassa. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään kielellistä variaatiota suomalaisten tuottamassa englannin kielessä ja niistä hyötyvät englanninopettajat sekä erinäiset kieliasiantuntijat, jotka työskentelevät englannin kieltä käyttäen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi suoria monivalintakysymyksiä kielipreferenssiin ja englannin kielen käyttöön liittyen, avoimia kysymyksiä, sekä semanttisia differentiaaliasteikkoja. Tutkimuksen aineisto koostui 242 nuoren suomalaisen aikuisen (20-30-vuotiaiden) vastauksista. Vastauksia analysoitiin pääosin kvantitatiivisesti. Avoimista kysymyksistä saatu kvalitatiivinen data teemoiteltiin ja saatettiin vertailukelpoiseen numeeriseen muotoon, ja näin ollen myös sitä tutkittiin kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksessa vertailtiin asenteita amerikanenglantia ja brittienglantia kohtaan ja syitä niiden takana, sekä mahdollisia sukupuolieroja vastauksissa. Tutkimustulokset osin tukevat aiempien samaa aihetta käsitelleiden tutkimusten tuloksia. Lisäksi tulokset valottavat syitä kyseisten kieliasenteiden takana ja täten selittävät niitä.
Selkeä enemmistö vastaajista ilmoitti pitävänsä enemmän brittienglannista. Verrattuna miehiin, suurempi osuus naisista piti brittienglannista. Syiksi preferenssille annettiin brittienglannin miellyttävä korvakuulo, televisio-ohjelmat ja positiiviset mielleyhtymät. Ne osallistujat, jotka pitivät enemmän amerikanenglannista raportoivat sen johtuvan heidän katsomistaan televisio-ohjelmista ja elokuvista sekä heidän kuuntelemastaan musiikista. Semanttisten differentiaaliasteikkojen tulosten perusteella molemmat varieteetit nähdään pääosin positiivisesti. Amerikanenglantiin ja sen puhujiin liitettiin kuitenkin hieman enemmän negatiivisia adjektiiveja kuin brittienglantiin. Naiset arvioivat molemmat varieteetit hieman miehiä suopeammin. Tulosten valossa brittienglanti on suomalaisten nuorten aikuisten silmissä edelleen prestiisivarieteetti. Amerikanenglanti puolestaan koettiin brittienglantia helpompana ymmärtää sekä rennompana. Suurin yksittäinen peruste käyttää tiettyä varieteettia oli suurempi kontakti kyseisen varieteetin kanssa, minkä seurauksena se tuntui vastaajista tutummalta, helpommalta ja luontevammalta käyttää. Vastaajien aksenttipyrkimyksiä ohjasi myös negatiiviset tunteet toista varieteettia kohtaan, erityisesti amerikanenglantia. Brittienglannin käyttöä puolestaan perusteltiin englannin kielen alkuperällä sekä brittienglannin korkeammalla statuksella.
Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että amerikanenglannin valtavasta mediapresenssistä huolimatta brittienglanti on näiden kahden varieteetin keskuudessa edelleen arvostetumpi prestiisivarieteetti, kun taas amerikanenglanti on suomalaisten nuorten aikuisten mielestä helpommin lähestyttävää. Vaikka enemmistö vastaajista pitikin enemmän brittienglannista, amerikanenglannille suurissa määrin altistuminen television, elokuvien ja musiikin kautta on aiheuttanut sen, että osa niistäkin vastaajista, jotka pitivät enemmän brittienglannista, ilmoittivat kuitenkin pyrkivänsä itse käyttämään amerikanenglantia. Tästä päätellen amerikanenglanti saattaa hyvinkin tulla tulevaisuudessa dominantiksi englannin standardivarieteetiksi Suomessa.