Kansainvälinen akateeminen työyhteisö : Ulkomaalaistaustaisten tutkijaopettajien kokemuksia
Nikkola, Laura (2021)
Nikkola, Laura
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011308346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011308346
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten tutkijaopettajien kokemuksia akateemisesta työyhteisöstä Suomessa sijaitsevassa yliopistossa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että he ovat päätyneet työskentelemään juuri Suomeen, ja millaisia kokemuksia kansainvälinen akateeminen työyhteisö on tuottanut. Teoreettisessa viitekehityksessä kuvataan kulttuuria ja globalisaatiota, korkeakoulujen kansainvälistymistä työntekijän näkökulmasta sekä monikulttuurisen työyhteisön vuorovaikutusta. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kulttuurien välinen kompetenssi, kulttuurien välinen vuorovaikutus, globalisaatio ja korkeakoulujen kansainvälistyminen. Käsitteitä tarkastellaan aikaisempien tutkimusten ja määrittelyiden kautta. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Kymmenen haastateltavaa valikoitui suomalaisen yliopiston kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisistä tiedekunnista. Tutkimustuloksien mukaan kansainvälinen henkilöstö on päätynyt Suomeen aikaisempien Suomessa tapahtuneiden työ- tai opiskelukokemusten siivittämänä, perhesuhteiden vuoksi ja kehittääkseen kansainvälistä uraa. Työyhteisö koettiin vastaanottavaisena, arvostavana ja hierarkiattomana. Viestintä ja kokouskäytänteet koettiin vaivalloisena ja turhauttavana, koska se tapahtui pääasiassa suomeksi. Haastateltavien osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat täten tutkimuksen mukaan rajattua kielen takia. Tutkimustulosten valossa sekä aiempiin tutkimuksiin viitaten korkeakouluilla olisi aiheellista kiinnittää erityistä huomiota viestintätapoihin ja vetää selkeitä linjoja siihen, missä tilanteissa on perusteltua käyttää rinnakkain esimerkiksi englantia. Kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet saattavat jäädä korulauseiksi niiden tiedekuntien kohdalla, joilla ei ole vielä kehittynyt kansainvälistä työyhteisöä monipuolisesti huomioivia käytänteitä.