Sappikivien tai ERCP-tutkimuksen aiheuttaman haimatulehduksen jälkeen potilaalla ei ole kohonnutta riskiä saada alkoholin aiheuttamaa haimatulehdusta 10 vuoden seurannassa

Abstract

Akuutin haimatulehduksen ilmaantuvuus on Suomessa nykytiedon valossa 70-100 / 100 000. Akuutin haimatulehduksen aiheuttajia on useita, joista yleisimpänä Suomessa pidetään alkoholia, joka aiheuttaa noin 70% haimatulehdustapauksista. Toiseksi yleisin etiologia on Suomessa sappikivien aiheuttama tauti. Sappikivitaudinkin hoitoon käytetty endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatikografia (ERCP) voi myös laukaista akuutin haimatulehduksen. Osalla haimatulehdus uusii eri syistä. Alkoholihaimatulehduksen sairastaneilla tärkein uusiman syy on alkoholin käyttö. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, suojaako alkoholista pidättäytyminen myöhemmältä alkoholihaimatulehdukselta myös sappikivi- tai post-ERCP-haimatulehduksen sairastaneilla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys Suomessa tällä vuosituhannella. Tutkimuksessa poimittiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella vuosina 2004 ja 2005 hoidetut sappikivi- ja post-ERCP-haimatulehduspotilaat. Potilaiden sairauskertomuksista selvitettiin, oliko haimatulehdus uusinut näillä potilailla 10 vuoden aikana, ja mikä oli uusimien etiologia. Näiden perusteella laskettiin alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys seuranta-aikana kyseisillä potilailla. Lisäksi poimittiin PSHP:n alueella vuosina 2014 ja 2015 hoidetut alkoholihaimatulehduspotilaat ja laskettiin alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys kyseisinä vuosina Pirkanmaan väestössä. Seurantapopulaation alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys suhteutettiin vuosien 2014-2015 alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheyteen. Vuosina 2004-2005 hoidettiin yhteensä 147 potilasta, joilla oli kliinisenä diagnoosina sappikivi- tai post-ERCP-haimatulehdus. Näistä 7 potilasta menehtyi hoitojakson aikana, joten lopullisessa seuranta-aineistossa oli 140 potilasta. Näistä 8:lla haimatulehdus uusi 10 vuoden seurannassa. Uusimista 5 oli sappikivien aiheuttamaa, 2 ERCP:n laukaisemaa ja 1 tarkemmin määrittämätön haimatulehdus. Yhtään alkoholiperäistä uusimaa ei näillä potilailla ilmaantunut seuranta-aikana. Akuutin haimatulehduksen kokonaisilmaantuvuustiheys Pirkanmaan väestössä vuosina 2014-2015 oli 55.2/100 000 henkilövuotta. Sappikivet olivat yleisin (32%) etiologia, ja sappikivihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys oli 17.7/100 000 henkilövuotta. Alkoholihaimatulehdus oli toiseksi yleisin (28%) etiologia, ja alkoholihaimatulehduksen ilmaantuvuustiheys oli 15.7/100 000 henkilövuotta. Alkoholihaimatulehdusten ilmaantuvuustiheyksien erotus oli näin ollen -15.7/100 000 (95% luottamusväli -18.2- -13.3/100 000). Johtopäätöksinä todetaan että tutkimuksemme perusteella sappikivi- tai post-ERCP haimatulehduksen sairastaneet potilaat eivät ole suurentuneessa riskissä alkoholihaimatulehdukselle 10 vuoden seurannassa. Näin ollen täysi alkoholista pidättäytyminen ei mahdollisesti ole tässä potilasryhmässä välttämätöntä. Lisäksi todetaan, että PSHP:n alueella sappikivet vaikuttavat olevan haimatulehduksen yleisin etiologia ja alkoholin osuus haimatulehduksen aiheuttajana on aikaisempaan tietoon verraten huomattavasti matalampi.