Sen piti olla ihan tavallinen päivä : Affektiiviset diskurssit ja tarinallisuuden rakentuminen Helsingin Sanomien selviytymiskertomuksissa 2017 ja 2019
Siltamäki, Tuija (2020)
2020
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011268248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011268248
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani Sen piti olla ihan tavallinen päivä käsittelee Helsingin Sanomissa vuosina 2017 ja 2019 julkaistuja selviytymiskertomuksia. Tutkin sitä, miten tarinallisuutta rakennetaan selviytymiskertomuksissa affektivisten diskurssien avulla. Tutkielman tarkoituksena on myös kartoittaa, miten journalistiset ja kielelliset ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia affektiivisia reaktioita tarinallisuus herättää.
Tutkielma on otteeltaan empiirinen ja menetelmältään laadullinen. Aineistoni koostuu neljästä Helsingin Sanomien Torstai- ja Lauantai-liitteissä vuosina 2017 ja 2019 julkaistusta jutusta. Aineistoa lähestytään diskurssianalyysin keinoin. Pyrin sen avulla paikantamaan aineistosta affektiivisen diskurssin ja sen alakategorioita, joita ovat esimerkiksi myötätuntodiskurssi ja kiitollisuusdiskurssi.
Analyysini ja aiemman tutkimuksen perusteella affektiivinen diskurssi vahvistaa tarinallisuuden vaikutelmaa ja erilaisia affektiivisia diskursseja hyödynnetään runsaasti selviytymiskertomusten tuottamisessa. Tunteisiin vetoavat selviytymiskertomukset muotoillaan journalistisin ja kielellisin valinnoin usein klassisen tarinan muotoon, jossa päähenkilö kohtaa ongelman ja lopulta löytää käänteen kautta ratkaisun. Selviytymiskertomukset toimivat antiikin tragedioiden tavoin. Ne herättävät lukijassa pelkoa ja sääliä ja saavat aikaan katharsiksen. Selviytymiskertomukset linkittyvät aiemman tutkimuksen perusteella osaksi lehdistön pitkää historiaa, jossa politisoitumista on seurannut kaupallistuminen ja kaupallistumista tunteellistuminen ja tyhmentyminen.
Pohdin tutkielmassa lyhyesti selviytymiskertomusten kytkeytymistä median murrokseen ja affektiiviseen kapitalismiin ja tunnetalouteen. Affektiivisella kapitalismilla viittaan tilanteeseen, jossa yksityiset tunteet on valjastettu kaupallisten medioiden voitontavoittelun välineiksi. 2000-luvulla digitalisaatio on haastanut perinteisen median ilmoitusmyyntiin ja tilausmaksuihin perustuvan ansaintalogiikan, mikä on lisännyt paineita tehdä verkkoon "myyviä" ja "vetäviä" juttuja. Tässä olisi paikka jatkotutkimukselle ja syvälliselle analyysille.
Tutkielma on otteeltaan empiirinen ja menetelmältään laadullinen. Aineistoni koostuu neljästä Helsingin Sanomien Torstai- ja Lauantai-liitteissä vuosina 2017 ja 2019 julkaistusta jutusta. Aineistoa lähestytään diskurssianalyysin keinoin. Pyrin sen avulla paikantamaan aineistosta affektiivisen diskurssin ja sen alakategorioita, joita ovat esimerkiksi myötätuntodiskurssi ja kiitollisuusdiskurssi.
Analyysini ja aiemman tutkimuksen perusteella affektiivinen diskurssi vahvistaa tarinallisuuden vaikutelmaa ja erilaisia affektiivisia diskursseja hyödynnetään runsaasti selviytymiskertomusten tuottamisessa. Tunteisiin vetoavat selviytymiskertomukset muotoillaan journalistisin ja kielellisin valinnoin usein klassisen tarinan muotoon, jossa päähenkilö kohtaa ongelman ja lopulta löytää käänteen kautta ratkaisun. Selviytymiskertomukset toimivat antiikin tragedioiden tavoin. Ne herättävät lukijassa pelkoa ja sääliä ja saavat aikaan katharsiksen. Selviytymiskertomukset linkittyvät aiemman tutkimuksen perusteella osaksi lehdistön pitkää historiaa, jossa politisoitumista on seurannut kaupallistuminen ja kaupallistumista tunteellistuminen ja tyhmentyminen.
Pohdin tutkielmassa lyhyesti selviytymiskertomusten kytkeytymistä median murrokseen ja affektiiviseen kapitalismiin ja tunnetalouteen. Affektiivisella kapitalismilla viittaan tilanteeseen, jossa yksityiset tunteet on valjastettu kaupallisten medioiden voitontavoittelun välineiksi. 2000-luvulla digitalisaatio on haastanut perinteisen median ilmoitusmyyntiin ja tilausmaksuihin perustuvan ansaintalogiikan, mikä on lisännyt paineita tehdä verkkoon "myyviä" ja "vetäviä" juttuja. Tässä olisi paikka jatkotutkimukselle ja syvälliselle analyysille.