Kirjastokäynnit muistitiedon valossa vuosina 1960–1984

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia suomalaisten kirjastokokemuksia vuosina 1960–1984. Tarkoituksena oli selvittää, millaisena kokemuksena kirjastokäynnit muistetaan. Tutkielma toteutettiin muistitietotutkimuksena. Lähteenä käytettiin Suomalaisen kirjallisuuden seuran aineistoa Kirjastoperinteen keruukilpailu, joka on kerätty vuosina 1983–1984. Aineisto on muistitietoa ja se sisälsi sekä kirjastonhoitajien että kirjastonkäyttäjien vastauksia. Tässä työssä käsiteltiin kuitenkin vain asiakkaiden muistoja ja kokemuksia. Alkuperäistä aineistoa rajattiin tutkimuksen ajankohtaan sopivaksi. Lopullinen tutkimusaineisto sisälsi 20 vastausta ja se oli 91 sivua pitkä. Vastaajista kuusi oli miehiä ja neljätoista naisia. Muistelijoiden ikä vaihteli koululaisesta eläkeläiseen, ja maantieteellisesti aineisto kattoi Suomen eteläosan Ouluun saakka. Aineiston perusteella kirjastokäynnit muistetaan pääosin positiivisina kokemuksina. Kirjastojen tehtävät muuttuivat ja lisääntyivät tutkittavana aikana. Kirjasto muuttui pelkästä kirjavarastosta monipuoliseksi palveluiden keskukseksi, esimerkiksi lukusalit, musiikkiosastot ja tapahtumat mainittiin lähes kaikissa vastauksissa. Kirjasto tarjosi miellyttävän ja rauhallisen ajanviettopaikan, jonne oli mukavaa mennä lukemaan. Kirjastonhoitajilta sai tarvittaessa apua ja heidän muisteltiin olleen mukavia ja joustavia. Myös kirjastojen määrä ja arkkitehtuuri koki muutoksia. Uusia kirjastoja rakennettiin paljon ja vanhoja kunnostettiin. Lisäksi kirjastoautojen määrä lisääntyi. Vastauksissa kuvailtiin paljon kirjastotilojen kokoa ja valoisuutta. Avara, kirkas tila koettiin pääsääntöisesti miellyttävänä.