Lapsen suojelu eroriidassa: Tutkimus lapsen edun ja lastensuojelun tarpeen määrittymisestä eroperheiden palvelutarpeen arvioinnissa
Hurme, Karoliina (2020)
Hurme, Karoliina
2020
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011258216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011258216
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa olen selvittänyt sitä, miten sosiaalityöntekijät arvioivat lastensuojelun asiakkuuden olevan lapsen edun mukainen ratkaisu vanhempien eroriidassa. Olen selvittänyt, miten sosiaalityöntekijät ilmentävät lapsen edun mukaisena sen rajapinnan ylittämisen, jossa julkinen astuu yksityiseksi koetun vanhemmuuden ja perhe-elämän alueelle vanhempien erottua. Keskeisinä käsitteinä ja koko tutkimuksen viitekehyksenä toimivat lapsen etu ja institutionaalinen raja. Tutkimuskysymykseni ovat, mitä on eroriitaan liittyvä lastensuojelun tarve ja kuinka lapsen etu määrittyy sosiaalityöntekijän päätöksessä lapsen suojelun tarpeesta vanhempien eroriidassa. Tutkimukseni aineistona ovat sosiaalityöntekijöiden laatimat palvelutarpeen arviointien yhteenvedot, joita oli yhteensä 31. Aineiston analyysin olen tehnyt aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysi keskittyy aineistossa ainoastaan sosiaalityöntekijöiden ääneen, jättäen muut arvioinnin informantit tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Tutkimukseni perusteella sosiaalityöntekijät nimeävät lapsen hyvinvoinnille haitalliset, lapsen edun vastaiset seikat lastensuojelullisiksi huoliksi. Näitä huolia ovat vanhempien riitely, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuminen sekä yhteistyövanhemmuuden haasteet. Huoli-puhe on merkittävässä roolissa sosiaalityöntekijöiden tekemässä arvioinnissa mutta se ei ole yksiselitteisesti yhteydessä lastensuojelun tarpeeseen. Vanhempien eroriita tunnistetaan myös perheen kriisitilanteeksi ilman tarvetta lastensuojelun interventioon. Institutionaalisen rajan löyhänä merkkinä voidaan tutkimuksen perusteella pitää eronneiden vanhempien riidan pitkäkestoisuutta ja sitä, etteivät vanhemmat vaikuta kykeneviltä hakemaan apua peruspalveluista. Lapsen edun mukaista on tämän tutkimuksen mukaan lähisuhteiden ja lasten läheisten vuorovaikutuksen riittävän turvallinen ja lapsen ikätasoinen jatkumo eron jälkeen. Lapsen etu määrittyy vanhempien katkenneen parisuhteen ja vaurioituneiden vuorovaikutussuhteiden lävitse. Lapsen etu ei ole selkeä tai missään nimessä yksiselitteinen seikka määrittämään lastensuojelun tarvetta vanhempien eroriidassa.
Tutkimus jättää ilmoille suuren joukon kysymyksiä siitä tulevatko eroon päätyvät perheet meillä autetuiksi oikea-aikaisesti ja miten lastensuojelu erityispalveluna pystyy jatkossakin rajaamaan omaa työkenttäänsä ja turvaamaan lasten edun toteutumisen.
Tutkimukseni perusteella sosiaalityöntekijät nimeävät lapsen hyvinvoinnille haitalliset, lapsen edun vastaiset seikat lastensuojelullisiksi huoliksi. Näitä huolia ovat vanhempien riitely, lapsen kasvun ja kehityksen vaarantuminen sekä yhteistyövanhemmuuden haasteet. Huoli-puhe on merkittävässä roolissa sosiaalityöntekijöiden tekemässä arvioinnissa mutta se ei ole yksiselitteisesti yhteydessä lastensuojelun tarpeeseen. Vanhempien eroriita tunnistetaan myös perheen kriisitilanteeksi ilman tarvetta lastensuojelun interventioon. Institutionaalisen rajan löyhänä merkkinä voidaan tutkimuksen perusteella pitää eronneiden vanhempien riidan pitkäkestoisuutta ja sitä, etteivät vanhemmat vaikuta kykeneviltä hakemaan apua peruspalveluista. Lapsen edun mukaista on tämän tutkimuksen mukaan lähisuhteiden ja lasten läheisten vuorovaikutuksen riittävän turvallinen ja lapsen ikätasoinen jatkumo eron jälkeen. Lapsen etu määrittyy vanhempien katkenneen parisuhteen ja vaurioituneiden vuorovaikutussuhteiden lävitse. Lapsen etu ei ole selkeä tai missään nimessä yksiselitteinen seikka määrittämään lastensuojelun tarvetta vanhempien eroriidassa.
Tutkimus jättää ilmoille suuren joukon kysymyksiä siitä tulevatko eroon päätyvät perheet meillä autetuiksi oikea-aikaisesti ja miten lastensuojelu erityispalveluna pystyy jatkossakin rajaamaan omaa työkenttäänsä ja turvaamaan lasten edun toteutumisen.