8.-9.luokkalaisten ruokailutottumuksiin yhteydessä olevat tekijät: Kouluterveyskysely 2017
Taskinen, Kirsi (2020)
Taskinen, Kirsi
2020
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011258208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011258208
Tiivistelmä
Nuorten hyvinvoinnin eriytyminen on ajankohtainen ilmiö, johon voidaan puuttua muun muassa koulun terveystiedon oppitunnilla ja terveysneuvonnan avulla. Lasten ja nuorten ylipainon lisääntyminen on huolestuttavaa, ja runsaasti sokeria sisältävien energiajuomien käyttö lisää lihavuutta.
Pro gradu -tutkielma koostuu kirjallisesta osasta ja tieteelliseen aikakauslehteen tarjottavasta tutkimusartikkelista. Kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.–9.-luokkalaiset. Aineistona (n=73 680, vastausprosentti 63) käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kirjallisessa osassa tarkasteltiin perheaterian syömistä, ja tarkoituksena oli kuvata, miten sosiodemografiset ja perhetekijät, energiajuomat ja makeisten syönti ovat yhteydessä perheateriaan kouluviikon aikana. Perheateriaa tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn kysymyksellä ”Kuinka usein perheenne syö yhteisen ilta-aterian kouluviikon aikana?”. Analyysit suoritettiin erikseen pojille ja tytöille, koska sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä syntyperään, perhetekijöihin, energiajuomien ja makeisten syöntiin sekä perheateriaan. Tulosten perusteella pojat (65 %) syövät hieman tyttöjä (60 %) useammin perheaterian perheen kanssa vähintään kolmena päivänä kouluviikon aikana. Perheateriaan oli yhteydessä sekä pojilla että tytöillä sosiodemografisista tekijöistä 8. luokka, maaseutumaisessa kunnassa asuminen ja suomalainen syntyperä. Perhetekijöistä perheaterioihin olivat yhteydessä erittäin hyvä taloudellinen tilanne, kahden vanhemman kanssa asuminen, kokemus, että pystyy keskustelemaan usein vanhempien kanssa omista asioista sekä äidin korkeakoulutus. Pojat joivat energiajuomia ja käyttivät makeisia säännöllisemmin kuin tytöt. Pojat söivät tyttöjä säännöllisemmin perheaterian säännöllisestä energiajuomien käytöstä ja makeisten syömisestä huolimatta. Erityisesti tytöillä, mutta myös pojilla, runsas energiajuomien käyttö oli yhteydessä harvempiin perheaterioihin.
Artikkelissa tarkasteltiin nuorten ateriarytmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten ateriarytmiä kouluviikon aikana ja tutkia sosiodemografisten, perhetekijöiden sekä energiajuomien käytön yhteyttä nuorten ateriarytmiin. Nuorten ateriarytmiä tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn kysymyksen ”Kuinka usein syöt seuraavia aterioita [aamupala, koululounas, iltaruoka, iltapala, välipalat] kouluviikon aikana?” mukaan. Tulosten mukaan reilulla kahdella kolmanneksella (64 %) nuorista oli säännöllinen ateriarytmi ja 4 %:lla erittäin epäsäännöllinen. Pojista 7 % ja tytöistä 3 % käytti energiajuomia lähes päivittäin. Analyysit suoritettiin erikseen pojille ja tytöille, koska sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sosiodemografisiin ja perhetekijöihin sekä energiajuomien käyttöön. Multinominaalisen logistisen regression mukaan sekä poikien että tyttöjen epäsäännölliseen ateriarytmiin olivat yhteydessä ulkomaalaistausta, vähäinen perheen yhteinen aika, yhden vanhemman kanssa asuminen ja vuoroasuminen vanhempien luona, heikompi keskusteluyhteys vanhempien kanssa, äidin matala koulutustausta sekä lähes päivittäinen energiajuomien käyttö. Taloudellisessa tilanteessa oli eroa sukupuolten välillä: erittäin huonoksi taloudellisen tilanteen kokevilla pojilla epäsäännöllinen ateriarytmi oli yleisempää, kun taas melko hyväksi taloudellisen tilanteen kokevilla tytöillä epäsäännöllinen ateriarytmi oli harvinaisempaa verrattuna erittäin hyväksi taloudellisen tilanteen kokeviin. Lisäksi ylipainoisilla pojilla ja peruskoulutettujen isien pojilla epäsäännöllinen ateriarytmi oli yleisempää (vertailuarvona muut kuin ylipainoiset ja korkeakoulutetut).
Tutkimus tuotti uutta tietoa energiajuomien käytön yhteydestä ja keskusteluyhteyden merkityksestä nuorten ateriarytmiin ja perheateriaan. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ohjausta voidaan kohdentaa yksilöllisesti.
Pro gradu -tutkielma koostuu kirjallisesta osasta ja tieteelliseen aikakauslehteen tarjottavasta tutkimusartikkelista. Kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.–9.-luokkalaiset. Aineistona (n=73 680, vastausprosentti 63) käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Kirjallisessa osassa tarkasteltiin perheaterian syömistä, ja tarkoituksena oli kuvata, miten sosiodemografiset ja perhetekijät, energiajuomat ja makeisten syönti ovat yhteydessä perheateriaan kouluviikon aikana. Perheateriaa tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn kysymyksellä ”Kuinka usein perheenne syö yhteisen ilta-aterian kouluviikon aikana?”. Analyysit suoritettiin erikseen pojille ja tytöille, koska sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä syntyperään, perhetekijöihin, energiajuomien ja makeisten syöntiin sekä perheateriaan. Tulosten perusteella pojat (65 %) syövät hieman tyttöjä (60 %) useammin perheaterian perheen kanssa vähintään kolmena päivänä kouluviikon aikana. Perheateriaan oli yhteydessä sekä pojilla että tytöillä sosiodemografisista tekijöistä 8. luokka, maaseutumaisessa kunnassa asuminen ja suomalainen syntyperä. Perhetekijöistä perheaterioihin olivat yhteydessä erittäin hyvä taloudellinen tilanne, kahden vanhemman kanssa asuminen, kokemus, että pystyy keskustelemaan usein vanhempien kanssa omista asioista sekä äidin korkeakoulutus. Pojat joivat energiajuomia ja käyttivät makeisia säännöllisemmin kuin tytöt. Pojat söivät tyttöjä säännöllisemmin perheaterian säännöllisestä energiajuomien käytöstä ja makeisten syömisestä huolimatta. Erityisesti tytöillä, mutta myös pojilla, runsas energiajuomien käyttö oli yhteydessä harvempiin perheaterioihin.
Artikkelissa tarkasteltiin nuorten ateriarytmiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata nuorten ateriarytmiä kouluviikon aikana ja tutkia sosiodemografisten, perhetekijöiden sekä energiajuomien käytön yhteyttä nuorten ateriarytmiin. Nuorten ateriarytmiä tarkasteltiin Kouluterveyskyselyn kysymyksen ”Kuinka usein syöt seuraavia aterioita [aamupala, koululounas, iltaruoka, iltapala, välipalat] kouluviikon aikana?” mukaan. Tulosten mukaan reilulla kahdella kolmanneksella (64 %) nuorista oli säännöllinen ateriarytmi ja 4 %:lla erittäin epäsäännöllinen. Pojista 7 % ja tytöistä 3 % käytti energiajuomia lähes päivittäin. Analyysit suoritettiin erikseen pojille ja tytöille, koska sukupuoli oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä sosiodemografisiin ja perhetekijöihin sekä energiajuomien käyttöön. Multinominaalisen logistisen regression mukaan sekä poikien että tyttöjen epäsäännölliseen ateriarytmiin olivat yhteydessä ulkomaalaistausta, vähäinen perheen yhteinen aika, yhden vanhemman kanssa asuminen ja vuoroasuminen vanhempien luona, heikompi keskusteluyhteys vanhempien kanssa, äidin matala koulutustausta sekä lähes päivittäinen energiajuomien käyttö. Taloudellisessa tilanteessa oli eroa sukupuolten välillä: erittäin huonoksi taloudellisen tilanteen kokevilla pojilla epäsäännöllinen ateriarytmi oli yleisempää, kun taas melko hyväksi taloudellisen tilanteen kokevilla tytöillä epäsäännöllinen ateriarytmi oli harvinaisempaa verrattuna erittäin hyväksi taloudellisen tilanteen kokeviin. Lisäksi ylipainoisilla pojilla ja peruskoulutettujen isien pojilla epäsäännöllinen ateriarytmi oli yleisempää (vertailuarvona muut kuin ylipainoiset ja korkeakoulutetut).
Tutkimus tuotti uutta tietoa energiajuomien käytön yhteydestä ja keskusteluyhteyden merkityksestä nuorten ateriarytmiin ja perheateriaan. Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi kouluterveydenhuollossa. Riskitekijöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta ohjausta voidaan kohdentaa yksilöllisesti.