Poliisikoulutuksen uusi paradigma - ammattilaisesta asiantuntijaksi : Poliisialan uuden ammattikorkeakoulututkinnon työelämävastaavuus ja vaikutus tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden poliisiammatillisen osaamisen tasoon

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomessa vuoden 2014 alussa toteutettua poliisin tutkintokoulutuksen kokonaisuudistusta osana Bolognan prosessin mukaisen yhteiseurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten poliisialan työelämälähtöiset osaamisen kehittämistavoitteet sekä Bolognan prosessin mukaisten uusimuotoisten ammattikorkeakoulututkintojen asiantuntijuutta korostavat tavoitteet on kyetty yhdistämään ja toteuttamaan poliisin tutkinnonuudistuksen yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten uudistuksen yhteydessä toteutettu poliisin perustutkinnon kehittäminen ammattikorkeakoulututkinnoksi on vaikuttanut tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden ammatillisen osaamisen tasoon.

Tutkimusaineisto muodostui poliisihallinnon esimiesten haastatteluista vuodelta 2010, tutkintokoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelleen hanketyöryhmän loppuraportista vuodelta 2012 sekä Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisilaitosten henkilöryhmille suunnatuista kyselytutkimuksista, jotka toteutettiin joulukuussa 2019. Tutkimusaineiston analyysimenetelminä käytettiin haastatteluiden osalta fenomenografista analyysia, hankeraportin analyysissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia sekä Poliisiammattikorkeakoulun ja poliisilaitosten kyselytutkimusten analyyseissa Pearsonin (r) korrelaatio -testiä sekä epäparametrisia tilastollisia testejä (Kruskal-Wallis).

Tutkimus osoitti, että poliisin tutkintokoulutuksen uudistamisen yhteydessä poliisialan osaamisen kehittämiselle asetetut tavoitteet vastaavat hyvin poliisihallinnon esimiesten näkemystä poliisityössä vaadittavasta ammatillisesta osaamisesta ja sen kehittämisen painopisteistä. Esimiesten näkemyksissä poliisityön osaamisvaatimuksissa korostuvat tieteellinen osaaminen ja kyky analyyttiseen ajatteluun, tiedonhallintaosaaminen, yhteiskunnan monimuotoistumisen ja kansainvälistymisen edellyttämä kansainvälisyysosaaminen, asiakaspalveluosaaminen sekä poliisityön tehtäväkohtainen tekninen ja taktinen osaaminen. Poliisin tutkinnonuudistuksen yhteydessä poliisialan osaamisen kehittämisen keskeisinä tavoitteina näyttäytyvät poliisiammatillisen osaamisen varmistaminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen lisääminen, kansainvälisyysosaamisen lisääminen sekä kieli- ja viestintätaitojen kehittäminen.

Tutkinnonuudistuksen myötä poliisin perustutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden yleisten kompetenssien osaamistaso on kokonaisuutena noussut. Osaamistaso on noussut kaikilla yleisten kompetenssien osa-alueilla, eniten kuitenkin tietojärjestelmien käytön, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamisen, kansainvälisyysosaamisen sekä englannin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kohdalla. Uudistuksella ei kuitenkaan ole ollut yhtä myönteistä vaikutusta tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden ammatillisten kompetenssien osaamistasoon. Rikostorjunnan tehtäväalueella osaamistaso on kokonaisuutena noussut hieman, eniten rikosilmoitusten kirjaamista sekä rikosten tunnusmerkistöjen tunnistamista koskevien tietojen ja taitojen kohdalla.

Valvonta- ja hälytystoiminnan tehtäväalueella osaamistaso on myös kokonaisuutena hieman noussut, eniten rangaistusvaatimusten tiedoksi antamista sekä voimankäyttöä koskevien säädösten tuntemista koskevien tietojen ja taitojen kohdalla. Poliisiauton turvallista kuljettamista koskeva osaamistaso on kuitenkin selvästi laskenut. Liikennevalvonnan tehtäväalueella ammatillinen osaamistaso on kokonaisuutena laskenut. Osaamistaso on noussut hieman liikennevalvonnan työturvallisuutta koskevalla osa-alueella, mutta laskenut kaikilla muilla tutkituilla osa-alueilla. Eniten osaamistaso on laskenut ajoneuvojen kuormauksen ja ajoneuvoyhdistelmien tarkastamista koskevien tietojen ja taitojen kohdalla.

Tutkimuksen johtopäätös on, että poliisin tutkintokoulutuksen uudistuksessa on hyvin kyetty yhdistämään ja sen yhteydessä kehittämään keskeisiä Bolognan prosessin painottamia asiantuntijuuteen liittyviä kompetensseja. Tutkinnonuudistuksen tavoitteet vastaavat myös hyvin poliisialan työelämälähtöisiä osaamisvaatimuksia ja tavoitteita poliisiammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteiden samansuuntaisuudesta ja yhteensopivuudesta huolimatta poliisin ammatillisten kompetenssien kehittämiselle asetettuja tavoitteita ei poliisilaitosten näkökulmasta ole uudistuksessa kuitenkaan kyetty täysin optimaalisesti saavuttamaan. Eräiden ammatillisen kompetenssien osa-alueilla osaamistaso on tutkinnonuudistuksen myötä jopa laskenut. Osaamistason muutokseen vaikuttaneita tekijöitä ei tässä tutkimuksessa tarkemmin selvitetty.

The study examines the reform of police degree education implemented in Finland at the beginning of 2014 as a result of the creation of a common European higher education area in accordance with the Bologna Process. The purpose of the study was to assess how the work-based goals set for the development of police competencies and the pan-European Bologna process principles emphasizing expertise have been able to connect and implement in the context of the Finnish police degree reform. Further, the study examines how the transition from the previous police diploma degree into a Bachelor degree, partially motivated by the Bologna process, actually influenced the professional competences of the graduates.

The research data consists of interviews of police managerial staff conducted in 2010, of the final report the police degree reform project group from 2012 and of surveys among the staff of Police University College and police units, conducted in December 2019. Phenomenographical analysis of the interviews, content analysis of the project report and Pearson (r) correlation test and nonparametric statistical test (Kruskal- Wallis) of the survey data were selected for analysis methodologies of research data.

The results indicate that the police competence development goals set for the degree reform correspond well with police managers’ views on the professional competencies required in police work and with their priorities. Managers’ views on the professional competence requirements for policing emphasize scientific competence and analytical thinking capability, information management competence, internationalization skills required for the diversification and internationalization of the society, customer service skills and sector specific technical and tactical policing competencies. In the context of police education reform assurance of police professional competences, improved research, development and innovation skills, improved internationalization competences and improved language and communication skills are manifested as key objectives.

The level of generic competencies of police graduates as a whole has risen as a result of the degree reform. The rise of competence levels is seen in every general competency sector but most visibly in information systems use, RDI skills, international competences and oral and written English language skills. However, the reform has not had a corresponding positive effect on the level of professional competences of graduating students. As a whole the level of expertise in the area of crime prevention has slightly risen, mostly in areas of recording criminal reports and of recognition of essential elements of crimes.

Also the level of expertise in the area of patrol and emergency services has slightly risen, mostly in the areas of notification of criminal claims and knowledge level concerning regulations on the use of force. The competence level in all areas of traffic control, on the other hand, has declined, most clearly in the area of inspecting vehicle loadings and vehicle combinations. Similarly, the skills level in safe driving of police vehicles has clearly declined, too.

As a conclusion, it is noted that the reform of police degree education, implemented in the spirit of the Bologna Process, was quite satisfactorily able to combine and develop the key areas related to expertise emphasized by the Bologna process. The goals of the degree reform correspond well with the police-specific content development goals in accordance with the requirements of working life. Despite parallel, compatible objectives the reform was however not able, from a police unit viewpoint, to optimally reach those targets which relate to the development of police specific professional competencies. In some areas the level of professional competences has even declined as a result of the degree reform. Factors contributing to this were not more accurately examined in this study.