Toimitusvarmuuden parantamisprojekti monivaiheisessa erätuotannossa
Laine, Aapo (2020)
2020
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011248197
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011248197
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli parantaa kohdeyrityksen toimitusvarmuutta halutulle 95,0 %:n tasolle löytämällä ja poistamalla juurisyyt, jotka sitä eniten heikensivät. Toimitusvarmuutta parannetiin pääosin tuotannonsuunnittelua ja -ohjausta kehittämällä. Tutkimuksen aikana ehdit-tiin tekemään muutamia parannuksia syiden poistamiseksi, mutta osa toimenpiteistä jäi vielä ehdotusten tasolle.
Tutkimus jakaantui kahteen vaiheeseen. Ensin tutkittiin toimitusvarmuuteen vaikuttavia teki-jöitä yleisellä tasolla olemassa olevan kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tehtiin omaa empiiristä tutkimusta kohdeyrityksessä keskittyen etenkin alkuvaiheessa teorian perusteella havaittuihin yleisiin ongelmakohtiin. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena pääosin kvantitatiivi-sen aineistoon avulla, joka kerättiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Lisäksi apuna käytettiin omia havaintoja ja mittauksia tuotannosta sekä vähäisessä määrin työntekijöiden haastatteluita. Tutkimuksen suuntaviivoiksi asetettiin kolme tutkimuskysymystä, joihin vastaukset löytämällä tutkimuksessa olisi mahdollista päästä haluttuihin tuloksiin.
Toimitusvarmuudelliset ongelmat paikantuivat suurelta osin monivaiheisen erätuotannon yhteen tuotantovaiheeseen – maalaukseen. Maalaamossa ongelmien havaittiin johtuvan pääosin puutteista karkeasuunnittelussa, virheellisistä prosessiparametreista, ongelmista hienosuunnittelussa, henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta ja prosessin herkkyydestä laatuvirheille. Tämän lisäksi tuottavuus maalaamossa oli hyvin huonolla tasolla, mikä omalta osaltaan vaikutti myös toimitusvarmuuteen.
Näiden maalaamon ongelmien todettiin olevan koko yrityksen toimitusvarmuuden heikkenemisen aiheuttavia tekijöitä, eli juurisyitä. Ongelmien korjaamiseksi tehtiin jo tutkimuksen aikana muutamia muutoksia. Karkeasuunnittelun prosessiparametrit laskettiin nykyisen tuottavuuden tasolle ja muutkin virheelliset prosessiparametrit muutettiin vastaamaan paremmin todellisuutta. Lisäksi hienosuunnittelun helpottamiseksi tehtiin monia eri parannuksia useassa eri vaiheessa. Muut tehdyt parannukset tutkimuksen aikana olivat pieniä, eivätkä kaikki niistä liittyneet edellä mainittuihin pääongelmiin.
Kaikkia parannustoimenpiteitä ei ehditty tekemään tutkimuksen aikana, joten tutkimuksessa esiteltiin ehdotuksia tulevaisuuden toimenpiteiksi. Nämä liittyivät karkeasuunnittelun jatkokehittämiseen, henkilöstön ilmapiirin parantamiseen ja sitä kautta työntekijöiden vaihtuvuuden vähentämiseen, tuottavuuden kehittämiseen ja laadun parantamiseen.
Tutkimuksen aikana toimitusvarmuus vaihteli suuresti, mutta suunta oli kuitenkin pidemmän aikavälin tarkastelussa koko ajan ylöspäin. Tutkimuksen lopettamishetkellä edellisen täyden kuukauden (lokakuu) toimitusvarmuus oli 12 prosenttiyksikköä tutkimuksen ensimmäisen täyden kuukauden (huhtikuu) toimitusvarmuutta parempi. Lisäksi toimitusvarmuus oli hyvin lähellä kohdeyrityksen tavoitetta yhteensä tutkimuksen kahdeksan viimeisen viikon ajan. Tutkimuksessa onnistuttiin tavoitteen mukaisesti löytämään toimitusvarmuutta heikentävät tekijät, poistamaan tai vähentämään niiden vaikutuksia ja sitä kautta kehittämään toimitusvarmuutta hyvin lähelle yrityksen tavoitetta.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä pääosin vain kohdeyritykselle. Tutkimuksessa ei onnistuttu luomaan mitään yksinkertaista ja vaihtuvissa toimintaympäristöissä yleispätevää prosessia toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tilannetta tulee jokaisessa yrityksessä tarkastella tapaus-kohtaisesti, mutta tämän tutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella ongelmat liittyvät hyvin usein tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen.
Tutkimus jakaantui kahteen vaiheeseen. Ensin tutkittiin toimitusvarmuuteen vaikuttavia teki-jöitä yleisellä tasolla olemassa olevan kirjallisuuden avulla. Tämän jälkeen tehtiin omaa empiiristä tutkimusta kohdeyrityksessä keskittyen etenkin alkuvaiheessa teorian perusteella havaittuihin yleisiin ongelmakohtiin. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena pääosin kvantitatiivi-sen aineistoon avulla, joka kerättiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä. Lisäksi apuna käytettiin omia havaintoja ja mittauksia tuotannosta sekä vähäisessä määrin työntekijöiden haastatteluita. Tutkimuksen suuntaviivoiksi asetettiin kolme tutkimuskysymystä, joihin vastaukset löytämällä tutkimuksessa olisi mahdollista päästä haluttuihin tuloksiin.
Toimitusvarmuudelliset ongelmat paikantuivat suurelta osin monivaiheisen erätuotannon yhteen tuotantovaiheeseen – maalaukseen. Maalaamossa ongelmien havaittiin johtuvan pääosin puutteista karkeasuunnittelussa, virheellisistä prosessiparametreista, ongelmista hienosuunnittelussa, henkilöstön suuresta vaihtuvuudesta ja prosessin herkkyydestä laatuvirheille. Tämän lisäksi tuottavuus maalaamossa oli hyvin huonolla tasolla, mikä omalta osaltaan vaikutti myös toimitusvarmuuteen.
Näiden maalaamon ongelmien todettiin olevan koko yrityksen toimitusvarmuuden heikkenemisen aiheuttavia tekijöitä, eli juurisyitä. Ongelmien korjaamiseksi tehtiin jo tutkimuksen aikana muutamia muutoksia. Karkeasuunnittelun prosessiparametrit laskettiin nykyisen tuottavuuden tasolle ja muutkin virheelliset prosessiparametrit muutettiin vastaamaan paremmin todellisuutta. Lisäksi hienosuunnittelun helpottamiseksi tehtiin monia eri parannuksia useassa eri vaiheessa. Muut tehdyt parannukset tutkimuksen aikana olivat pieniä, eivätkä kaikki niistä liittyneet edellä mainittuihin pääongelmiin.
Kaikkia parannustoimenpiteitä ei ehditty tekemään tutkimuksen aikana, joten tutkimuksessa esiteltiin ehdotuksia tulevaisuuden toimenpiteiksi. Nämä liittyivät karkeasuunnittelun jatkokehittämiseen, henkilöstön ilmapiirin parantamiseen ja sitä kautta työntekijöiden vaihtuvuuden vähentämiseen, tuottavuuden kehittämiseen ja laadun parantamiseen.
Tutkimuksen aikana toimitusvarmuus vaihteli suuresti, mutta suunta oli kuitenkin pidemmän aikavälin tarkastelussa koko ajan ylöspäin. Tutkimuksen lopettamishetkellä edellisen täyden kuukauden (lokakuu) toimitusvarmuus oli 12 prosenttiyksikköä tutkimuksen ensimmäisen täyden kuukauden (huhtikuu) toimitusvarmuutta parempi. Lisäksi toimitusvarmuus oli hyvin lähellä kohdeyrityksen tavoitetta yhteensä tutkimuksen kahdeksan viimeisen viikon ajan. Tutkimuksessa onnistuttiin tavoitteen mukaisesti löytämään toimitusvarmuutta heikentävät tekijät, poistamaan tai vähentämään niiden vaikutuksia ja sitä kautta kehittämään toimitusvarmuutta hyvin lähelle yrityksen tavoitetta.
Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä pääosin vain kohdeyritykselle. Tutkimuksessa ei onnistuttu luomaan mitään yksinkertaista ja vaihtuvissa toimintaympäristöissä yleispätevää prosessia toimitusvarmuuden parantamiseksi. Tilannetta tulee jokaisessa yrityksessä tarkastella tapaus-kohtaisesti, mutta tämän tutkimuksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella ongelmat liittyvät hyvin usein tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen.