Tunteita ja löylyjä: Tampereen kansansaunat 1900–1920-luvuilla
Vähämäki, Henna-Maria (2020)
2020
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011218124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011218124
Tiivistelmä
”Tunteita ja löylyjä” on kandidaatintutkielma, jossa keskiössä ovat Tampereen kaupungin yleiset saunat 1900–1920-luvulla. 1800-luvulta eteenpäin Suomessa teollistuminen kasvoi ja sen vaikutukset näkyivät myös Tampereella, jossa työväen määrä kiihtyi nopeasti. Omia saunoja ei enää saanut rakentaa ja vain harvassa huoneistossa oli mahdollisuus peseytymiseen. Alettiin siis rakentamaan yleisiä saunoja, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus puhdistautumiseen. Yleisissä saunoissa kävivät molemmat sukupuolet yhdessä aina 1900-luvun alku vuosikymmeniin saakka. Viimeistään vuoden 1922 jälkeen tämä yhteissaunomisen tapa alkoi kadota.
Tämän tutkielma käsittelee sitä, minkälaisia tunteita ja aisteja yleisissä saunoissa käyminen herätti ihmisissä. Mielihyvän tunteet ovat olennainen osa saunan jälkeistä olotilaa, mutta kiinnostavaa on se, minkälaisia tunteita saunakokemus kokonaisuudessaan herätti ihmisessä. Tähän lukeutuu myös saunaan meneminen ja saunassa oleminen saunan jälkeisen olotilan lisäksi. Tutkielma perustuu muistitietotutkimukseen ja päälähdeaineistona toimii Tammerkoski-lehdessä julkaistujen kirjoituskilpailujen vastaukset, joista pyrin tulkitsemaan kirjoittajien kokemia tunnetiloja. Analyysini mukaan olennaisina esiin nousseina tunteina olivat muun muassa häpeän ja kiusallisuuden tunne alastomuudesta, lasten pelko kuppaamista kohtaan, kiireettömyys ja pyhän tunne saunan jälkeen sekä kuumien löylyjen aallot iholla.
Tämän tutkielma käsittelee sitä, minkälaisia tunteita ja aisteja yleisissä saunoissa käyminen herätti ihmisissä. Mielihyvän tunteet ovat olennainen osa saunan jälkeistä olotilaa, mutta kiinnostavaa on se, minkälaisia tunteita saunakokemus kokonaisuudessaan herätti ihmisessä. Tähän lukeutuu myös saunaan meneminen ja saunassa oleminen saunan jälkeisen olotilan lisäksi. Tutkielma perustuu muistitietotutkimukseen ja päälähdeaineistona toimii Tammerkoski-lehdessä julkaistujen kirjoituskilpailujen vastaukset, joista pyrin tulkitsemaan kirjoittajien kokemia tunnetiloja. Analyysini mukaan olennaisina esiin nousseina tunteina olivat muun muassa häpeän ja kiusallisuuden tunne alastomuudesta, lasten pelko kuppaamista kohtaan, kiireettömyys ja pyhän tunne saunan jälkeen sekä kuumien löylyjen aallot iholla.