Korjausmenetelmän valinta kosteusvaurioituneessa rakennuksessa

Abstract

Tässä työssä on tutkittu korjausmenetelmän valintaan ja korjaushankkeen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä korjaussuunnittelun näkökulmasta. Tietoa on hankittu alan julkaisuista muodostuvan teoreettisen viitekehyksen ja kohdeorganisaation korjaussuunnittelijoille tehtyjen kysely- ja haastattelututkimusten sekä työpajan avulla.

Valittavan korjausmenetelmän tulee ensisijaisesti poistaa vaurion aiheuttama terveyshaitta, ja tutkimuksen perusteella korjausmenetelmän valintaan usein vaikuttaakin rakenteiden kuntoon liittyvät tekijät eli rakenteiden vauriot ja rakenteiden tekninen korjaustarve. Tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että korjaustarve joudutaan usein sovittamaan yhteen tilaajan toiveiden kanssa. Tällaisissa tilanteissa korjausmenetelmän valintaan vaikuttaa yleisimmin budjetti. Lisäksi korjausmenetelmän valintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi tilojen käyttö korjaustyön aikana, arkkitehtoniset tai suojelulliset näkökulmat sekä tilaajan tahtotila ja ammattitaito.

Tutkimuksen mukaan korjaussuunnitteluprosessin onnistuminen on yksi keskeinen tekijä koko korjaushankkeen onnistumiselle. Erityisen tärkeää on korjaussuunnittelijan ammattitaito ja kokemus, riittävät lähtötiedot, oikean korjausmenetelmän valinta kuntotutkimukseen perustuen ja selkeiden laatutavoitteiden määrittäminen suunnitelmiin. Korjaussuunnitteluprosessin alussa korjaussuunnittelijan on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että hänellä on käytössään riittävät lähtötiedot. Tärkeimpiä lähtötietoja korjaussuunnittelulle ovat tutkimuksen mukaan kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, vanhat ja alkuperäiset suunnitelma-asiakirjat, asbesti- ja haitta-ainekartoitus sekä suunnittelussa hyödynnettävät rakennusalan määräykset ja ohjeistukset.

Korjaushankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää määrittää suunnitelmiin selkeästi vaadittavat laatutavoitteet laadunvarmistussuunnitelman sekä korjausten käytönaikaisen seurantasuunnitelman avulla. Lisäksi korjaushankkeen onnistumiseen vaikuttavat keskeisesti eri sidosryhmien välinen aktiivinen yhteydenpito, suunnitteluun varatut riittävät resurssit vaadittava työmäärä ja suunnitelmien muutostarve huomioiden, toteutuskelpoisiksi luodut suunnitelmat, osaava urakoitsija, tilaaja ja valvoja, hankkeen sujuva eteneminen, laadunvarmistustoimenpiteillä varmennetut korjaustyösuoritteet, hyvä projektijohtaminen niin suunnittelun projektipäällikön kuin tilaajan toimesta, budjetissa pysyminen, eri osapuolten selkeä vastuunjako sopimusasiakirjoissa sekä tyytyväiset tilaaja ja käyttäjät.

Tutkimuksen perusteella kosteusvauriokorjaushankkeissa esiintyviä ongelmia ja kehitysalueita ovat kuntotutkimusten laatuun ja laajuuteen sekä lähtötietojen saatavuuteen ja pirstaleisuuteen liittyvät puutteet, pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuden puute, puutteet yleisessä tiedonkulussa, puutteet laadunvarmistustoimenpiteiden selkeässä esitystavassa sekä niiden tärkeyden ymmärtämisessä niin suunnittelijoiden kuin urakoitsijan puolesta, puutteet suunnitelmien tarkastuksessa tilaajan ja urakoitsijan puolesta sekä korjausten onnistumisen seurannan puute. Korjaussuunnittelija harvoin on mukana korjaushankkeen loppuvaiheessa tai hankkeen päättymisen jälkeen, minkä takia tieto korjausmenetelmän onnistumisesta ei useinkaan välity urakoitsijalta korjaussuunnittelun projektipäällikölle eikä siitä eteenpäin myöskään suunnittelijalle. Tämän takia korjaussuunnittelijan on usein hankala arvioida korjausmenetelmän valinnan onnistumista, mikä olisi projektikehityksen kannalta kuitenkin hyvin keskeistä.

This thesis has studied the factors that have an impact on the choice of a repair method and the success of the rehabilitation project from the perspective of repair design. The background information concerning the topic was gathered by studying the literature of the studied field as well as by having a questionnaire and an interview survey made for repair designers of the studied organization. These repair designers also participated in a workshop that the researcher organized for them.

The chosen repair method must primarily remove the health hazard caused by the perceived damage. According to this study, the factors related to the condition of examined structures often affect the decision making between different repair methods. These factors are the damages in structures and procedures suggested by the made rehabilitation design. However, it turned out in the study that in most cases the repair design ends up changing because of the wishes of the end customer, which indicates that eventually the repair budget is one of the most influential factors potentially affecting the decision making between the different repair methods. In addition to this, the use of the building premises during the repair work, architectural aspects, the fact if the building is listed or not as well as the ambition and professionalism of the end customer also affect the decision making between the different repair methods.

According to this study, the success of the repair design process is one of the key factors determining the success of the whole rehabilitation process. Especially important is the expertise and experience of the repair designer, access to adequate sources of information, the success in choosing the correct repair method as well as defining clear quality goals for repair. The main sources of rehabilitation information are the moisture and the indoor air examinations made in the examined building, the earlier project blueprints, asbestos and hazardous substances investigations made in the building as well as the industry instructions.

When it comes to the success of the rehabilitation project, it is also important to specify the quality targets of the repair work in the project’s quality assurance plan and determine the monitoring plan for the use of the building. What also affects the success of the project is the communication between different stakeholders, the sufficiency of the resources reserved for the project, the practicality of the repair designs made, the skill level of contractor, end customer and supervisor as well as the success in the project leadership, staying in budget and clear distribution of responsibilities when making the project contracts.

According to this study, the areas of improvement in the rehabilitation work of a moisture-damaged building are the flaws in the quality and scale of the condition surveys, inadequate sources of information, the lack of the long-term repair planning in buildings, defective informing between project personnel, the flaws in defining clear quality assurances and in understanding their importance, the flaws in inspecting the repair plans by the end customer and the contractor as well as the lack of success confirmation. The repair designer is rarely involved in the latter part of the rehabilitation process, which causes the information of the possible success or failure of the whole process to not reach the designer. This makes it very difficult for the repair designers to evaluate the success of their own work, which is essential when it comes to continuous learning of the worker and the development of the processes.