Analyzing food waste reduction from a strategic sustainability perspective

Abstract

Ruoantuotannolla on merkittäviä vaikutuksia ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja yhteiskuntaan. Kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy lopulta hävikkiin. Maapallon väestön kasvaessa ruoan tuottamiseen käytetyt arvokkaat resurssit pitäisi pystyä hyödyntämään. Ruokahävikin vähentäminen on osa kestävämpien ruokajärjestelmien kehitystä. Erilaiset ruokahävikkiä vähentävät tahot pelastavat ja hyödyntävät syömäkelpoista ruokaa, joka on vaarassa joutua jätteeksi. Tämä tutkimus ottaa strategisen kestävän kehityksen näkökulman ruokahävikin vähentämiseen. Tutkimus liittää strategisen kestävän kehityksen viitekehyksen (FSSD) ruokahävikin vähentämisen kontekstiin.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys yhdistää aiempaa tutkimusta ruokahävikistä, ruokahävikin vähentämisestä ja strategisesta kestävästä kehityksestä. Teoreettinen viitekehys valottaa ruokahävikin vähentämisen merkitystä osana kestävien ruokajärjestelmien kehitystä. Tutkimuksen teoria tuo esille tapoja kategorisoida ruokahävikkiä, hävikin syntymisen syitä eri ruokaketjun osissa sekä ruokahävikin vähentämisen strategioita, arvoa ja vaikutuksia. Teorian synteesi koostaa strategisen kestävän kehityksen näkökulman ruokahävikin vähentämiseen. Näkökulma yhdistyy tuloksissa empiiriseen aineistoon ruokahävikin vähentämisestä.

Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto on koottu seitsemästä haastattelusta suomalaisten ruokahävikkiasiantuntijoiden kanssa. Haastatelluilla asiantuntijoilla on kokemusta ruokahävikin vähentämisestä yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä. Tutkimuksen analyyttinen viitekehys nojaa FSSD-mallin kolmeen tasoon: systeemitasoon, strategisten ohjeiden tasoon ja työkalujen tasoon.

Tutkimuksen tulokset muodostavat strategisen ruokahävikin vähentämisen viitekehyksen. Tulosten systeemitaso esittelee ruokahävikin vähentämisen sidosryhmät sekä systeemin peruselementit. Tulosten strategisten ohjeiden taso tunnistaa ruokahävikin vähentämisen keskeiset resurssit ja muodostaa strategiset ohjeet resurssien kestävälle käytölle. Tulosten työkalujen taso tarkastelee ruokahävikin vähentämisen arvoa ja tunnistaa kuusi arvon osa-aluetta: taloudellisen, sosiaalisen ja ravitsemuksellisen arvon, resurssiarvon, biodiversiteettiarvon ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävän arvon. Tulokset esittävät konkreettisia keinoja arvon osa-alueiden mittaamiseen ja viestimiseen sidosryhmille. Tulokset käsittelevät myös kuluttajien ja muiden ruokaketjun toimijoiden päätöksentekoa, johon liittyen tutkimus esittää kolme päätöksentekoon vaikuttavaa tekijää: tietoisuus ruokahävikin vaikutuksista, ruokahävikkiin liittyvä stigma ja hävikkiainesten hyödyntämisen tietotaito.

Tutkimus osallistuu keskusteluun ruoka-avun ja ruokahävikin vähentämisen välisestä yhteydestä. Johtopäätökset nostavat esille, miten ruokahävikkiin keskittynyt liiketoiminta voi tuottaa sosiaalista arvoa, vastata ruoka-avun ennakoimattomuuteen liittyviin haasteisiin ja edesauttaa ruokakansalaisuuden saavuttamista. Tutkimuksen käytännön merkitys voidaan tiivistää seuraaviin kolmeen väitteeseen. Ruokahävikin vähentämisessä tunnistettu arvo ei vastaa mitattua ja viestittyä arvoa, vaan osa arvon osa-alueista jää mittaamatta ja viestimättä. Ihmiset, taloudelliset resurssit ja logistiikka ovat ruokahävikin vähentämisessä keskeisimmät resurssit. Ruokahävikin vähentämisen tapoja tulisi pyrkiä skaalaamaan, jotta toiminnalla olisi entistä merkittävämpi, positiivinen ympäristövaikutus.

Ruokahävikkiin keskittyvän tutkimuksen kannattaa jatkaa strategisen ruokahävikin vähentämisen viitekehyksen rakentamista. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan FSSD:n esittämien vastuullisuuden perusperiaatteiden tarkastelua ruokahävikin vähentämisen kontekstissa. Tutkimus voisi myös selvittää, miten ruokahävikkiä vähentävät tahot määrittelevät toiminnan vision ja miten ruokahävikin vähentämisen logistiikka voidaan järjestää tehokkaasti ruokaketjun eri toimijoiden yhteistyössä. Ruokahävikin vähentämisen biodiversiteettiarvon tarkastelu voi tarjota hedelmällisiä jatkotutkimusaiheita.

As the Earth is on the verge of a tipping point, food production has significant impacts on climate, biodiversity and human societies. Food waste contributes to the waste of valuable resources that would be needed to support the growing population of the planet. Collective human action is required to shift the current unsustainable practices toward more sustainable development of food systems. Food waste reduction activities generate value by saving edible food that would otherwise go to waste. This thesis takes a strategic sustainability approach to food waste reduction. The study serves as a first attempt to apply the framework for strategic sustainable development (FSSD) to the context of food waste reduction.

The theoretical framework of the study combines the findings of previous studies on food waste, food waste reduction and strategic sustainable development. The thesis addresses the urgency of activities that reduce food waste strategically by linking food waste reduction to achieving more sustainable food systems. The study sheds light on the categorization and the causes of food losses and waste at different levels of the food chain. The theoretical framework examines various strategies for food waste prevention, reduction and management as well as the value and impact of food waste reduction. Synthesis of the theory is constructed in the form of a strategic sustainability perspective on food waste reduction.

The data of this qualitative study consist of seven interviews conducted with professionals from the Finnish food waste sector. Interviewed professionals have gained experience in food waste reduction activities in business, NGOs and the public sector. The data were analyzed by following the inductive method, which includes both data-driven and theory-driven phases of qualitative content analysis. The analytical framework of the study was built on the five-level model of FSSD, focusing on three levels of the model: system, strategic guidelines and tools.

The system-level of the findings introduces the key stakeholders of food waste reduction activities and the basic concepts of the system where food waste is generated. The strategic guidelines -level of the findings identifies the key resources of food waste reduction activities and forms strategic guidelines for food waste reduction activities. The tools-level of the findings identifies six types of value that can be generated in food waste reduction activities: financial, social and nutritional value, biodiversity value, resource value and greenhouse gas reduction value. Findings suggest ways to measure and communicate the types of value to stakeholders. The tools-level also presents factors that affect the decision-making of consumers and other food chain actors on food waste reduction. The study suggests that decision-making could be supported by increasing consciousness about the impacts of food waste, reducing the stigma around food waste and increasing the know-how on how to utilize food waste ingredients.

The study discusses the relationship between food aid and food waste reduction and concludes that a food waste business can generate social value by providing an opportunity for food citizenship for the people in need. The thesis contributes to organizational practice by presenting three propositions. The study emphasizes that there is an existing gap between the perceived value of food waste reduction activities and concrete tools to measure and communicate the types of value to stakeholders. The study identifies people, logistics and financial resources as critical resources for food waste reduction activities. The study concludes that food waste reduction activities should be scaled to have an even more significant positive impact on the environment.

The study suggests that further research should continue developing the framework for strategic food waste reduction activities. The basic sustainability principles of the FSSD should be applied to the context of food waste reduction and define the vision of success for food waste reduction activities. Further research could shed light on how to organize the logistics of food waste reduction activities. The thesis notes that the biodiversity value of food waste reduction activities could be further examined to expand the perceived value of food waste reduction.