Operatiivisten työntekijöiden ja osastojen mittaaminen

Abstract

Tässä diplomityössä tutkitaan operatiivisen työn mittaamista case-organisaatiossa. Case- organisaatio on kirjoittajan työnantaja. Työtä on case-organisaation puolelta ohjannut organisaation tuottavuuspäällikkö. Case-organisaatiossa on todella paljon erilaisia mittareita. Näistä suurin osa liittyy myyntityötä tekeviin työntekijöihin ja näiden osastoihin. Case- organisaation tuottavuuspäälliköllä on kuitenkin vahva tahtotila saada mitattua myös operatiivista työtä tekeviä työntekijöitä ja osastoja tehokkaammin ja tarkemmin. Tämän diplomityön tarkoituksena onkin luoda pohjaa uuden mittariston luomiselle. Tässä diplomityössä pyritään esittelemään mittareiden yleisesti hyväksi todettuja ominaisuuksia. Lisäksi case-organisaation tuottavuuspäällikkö haluaa osallistaa työntekijöitä tähän prosessiin, joten heille teetettiin kysely, jonka avulla he voivat vaikuttaa tämän pohjan luomisessa. Tässä diplomityössä tehdään melko kattava kirjallisuuskatsaus akateemiseen kirjallisuuteen, jossa käsitellään mittaamista ja operatiivista työtä. Tähän teoriaan osittain pohjaten tähän diplomityöhön on teetetty kysely case-organisaation työntekijöillä, jotka tekevät organisaation eri toimipisteissä operatiivista työtä. Lisäksi kyselyn tuloksia täydentämään tehtiin joitain puolistrukturoituja eli teemahaastatteluja case-organisaation sisällä sekä joitain haastatteluita case-organisaation ulkopuolisille henkilöille. Suurin painoarvo kuitenkin annetaan kyselytutkimukselle, johon oli mahdollisuus vastata kaikilla case-organisaatiossa työskentelevillä operatiivista työtä tekevillä työntekijöillä. Tässä diplomityössä huomattiin, että suurin osa operatiivista työtä tekevistä case- organisaation työntekijöistä on sitä mieltä, että heitä ja heidän osastojaan mitataan heikosti. Tämän lisäksi suurin osa heistä toivoi heitä ja heidän osastojaan mitattavan. Työssä huomattiin myös, että kokeneemmat työntekijät olivat mittaamista kohtaan myönteisempiä kuin vähemmän aikaa case-organisaatiossa työskennelleet. Kirjallisuuskatsauksessa kävi selvästi ilmi, että mittaaminen on tärkeää organisaation kehityksen kannalta. Kuitenkaan kaikki mittaaminen ei välttämättä johda organisaation kilpailukyvyn parantumiseen. Mittaamisen tulisi perustua pohjimmiltaan yrityksen strategiaan. Mittaamisen lisäksi päälliköiden tulisi aktiivisesti seurata mittaustuloksia ja tehdä näiden pohjalta kehityssuunnitelmia ja -päätöksiä – yrityksen strategian mukaisesti. Mittaamisen tulisi olla linkitetty mitattavan organisaation strategiaan. Mittaamisen pitäisi myös pyrkiä aina organisaation kilpailukyvyn kehittymiseen. Työntekijöille tulisi jo perehdytysvaiheessa selkeästi kommunikoida organisaation arvot, strategia ja yksittäisen työntekijän sekä osaston tavoitteet. Organisaatiolle tulee päättää tärkeimmät mittarit ja näiden tärkeysjärjestys. Osaoptimointia tulisi välttää ja mittaamisella pitäisi pyrkiä mittaamaan ainakin lähes koko systeemiä. Lisäksi organisaation johto sekä keskijohto tulee kouluttaa mittaustulosten analysointiin, jotta nämä voivat tehdä organisaation kilpailukyvyn kannalta parhaat johtopäätökset kehitystoimenpiteistä. Tämä tulee myös tehdä organisaation strategian mukaisesti.