Tuotantolinjan toiminnan tehostaminen : Lean-periaatteen soveltaminen käytännössä

Abstract

Konsernin sisäisten muutosten johdosta Hämeenlinnan Konecranesin vaihdetehtaalla NECH-tyyppisten ketjuvaihteiden kysyntä tulee lisääntymään huomattavasti lähitulevaisuudessa. Nykyinen vaihteiden kokoonpanolinja ei kykene vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.

Tässä työssä sovelletaan nykyiseen kokoonpanolinjaan Lean-periaatetta ja pyritään havaitsemaan sen toiminnassa esiintyvät puutteet. Työn tavoitteena on löytää nykyiselle kokoonpanolinjalle tehokkaampi vaihtoehto, joka kykenee vastaamaan tulevaisuuden kysyntään.

Vaihteiden kokoonpanon työvaiheiden kestot mitataan ja ne pyritään jakamaan mahdollisimman tasaisesti neljään työvaiheeseen. Työvaiheiden ominaisuuksien takia niiden täydellinen jaksottaminen yhtä pitkiin osiin ei ole mahdollista. Näistä työvaiheiden jaksotuksessa esiintyvistä pienistä kestoeroista, aiheutuu eri kokoonpanolinjavaihtoehtojen läpäisyaikojen välille huomattavia eroja.

Tämä työ koostuu kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä perehdytään Lean-periaatteeseen ja sen sisältämiin käsitteisiin. Sen lisäksi ensimmäisessä osiossa arvioidaan, kuinka Lean-periaate näkyy tehtaan nykyisessä toiminnassa ja miten sitä voitaisiin soveltaa paremmin. Toisessa osiossa tutustutaan vaihdetehtaan nykyiseen kokoonpanolinjaan ja sen aikaisemmin kokemaan päivitykseen, jossa linjan yhteyteen rakennettiin kokoonpanoteline. Kokoonpanoteline ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta linjan toiminnan tehostamisessa, joten toisessa osiossa myös etsitään tähän syitä. Työn kolmannessa osiossa esitellään työssä käsiteltävät vaihtoehdot tulevan kokoonpanolinjan toteuttamiseksi ja arvioidaan niiden toimivuutta kyseisessä tarkoituksessa. Kokoonpanolinjavaihtoehtoihin sovelletaan aiemmin toteutettua työvaiheiden jaksotusta ja lasketaan jokaisen kokoonpanolinjan tehokkuus.

Kokoonpanolinjojen tehokkuuksia tutkimalla havaitaan, että kolmas kokoonpanolinjavaihtoehto, eli työvaihekohtaisella työntekijällä varustettu kokoonpanolinja, toimii huomattavasti kahta muuta kokoonpanolinjavaihtoehtoa heikommin. Yhden työntekijän kokoonpanolinja ja erillisellä esikokoonpanolla varustettu kokoonpanolinja, toimivat mittaustarkkuuden rajoissa hyvin vastaavalla tehokkuudella. Erillisellä esikokoonpanolla saavutetaan yhdelle kokoonpanolinjan työntekijälle hieman ylimääräistä aikaa vaihteiden kokoonpanon ulkopuolella tapahtuville arvoa tuottamattomille työtehtäville. Työntekijälle jäävä ylimääräinen aika heikentää laskennallisesti kokoonpanolinjan toimintaa, mutta mitatut työvaiheiden kestot saattavat kokonaisuutena olla hieman todellisuutta lyhyempiä, jolloin kokoonpanolinjojen tehokkuusero pienenee.

Työssä käytettyjen pohjatietojen perusteella on mahdoton sanoa, kumpi kahdesta paremmasta kokoonpanolinjavaihtoehdosta olisi parempi vaihtoehto lopulliseksi kokoonpanolinjaksi. Työ kuitenkin antaa huomattavan selkeän kuvan molempien kokoonpanolinjojen vahvuuksista tai heikkouksista ja mahdollisesti jopa uuden näkökulman yrityksen käytettäväksi.