Katsaus mielenterveyteen: Luokanopettajaopiskelijoiden opinnot ja psyykkiset oireet sekä coping-keinot

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko Tampereen yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kokemalla psyykkisellä oireilulla yhteys luokanopettajakoulutukseen sekä selvittää millaisia näkemyksiä luokanopettajaopiskelijoilla on coping-keinoista. Tutkimus jatkaa kandidaatintutkielmassa valitun teeman käsittelyä. Laadullisen kandidaatintutkielman perusteella luokanopettajaopiskelijat kokevat luokanopettajakoulutuksen ja sen rakenteen olevan yksi kolmesta tekijästä, jotka aiheuttavat masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja koulu-uupumusta opiskelijan arkeen. Tämän takia tässä tutkimuksessa asiaa tarkastellaan toisesta, kvantitatiivisesta, näkökulmasta. Pro gradu -tutkielman kvantitatiiviset ja kandidaatintutkielman kvalitatiiviset tulokset tuotiin yhteen ja niitä tarkasteltiin lopulta mixed methods -menetelmällä. Coping-keinot olivat uusi teema, joka nostettiin tarkasteluun laadullisista vastauksista. Coping-keinoihin kohdistuvien näkemysten tarkastelu luo ymmärrystä siitä, miten luokanopettajaopiskelijat mahdollisesti kohtaavat mielenterveydellisesti haastavat tilanteet.

Tutkimusaihetta lähestyttiin paneutumalla mielenterveyden ja copingin teorioihin sekä perehtymällä luokanopettajakoulutuksen luonteeseen ja rakenteeseen. Tutkimuksessa käytettiin sähköisellä kyselylomakkeella joulukuussa 2018 ja tammikuussa 2019 kerättyä laadullista ja määrällistä aineistoa. Kvantitatiivisessa psyykkisten oireiden ja luokanopettajakoulutuksen analyysissa otos oli 74 ja aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla. Kvalitatiivisessa analyysissa oli mukana 73 opiskelijan vastausta. Coping-näkemysten analyysissa otos oli 53 ja tutkimus toteutettiin fenomenografisena sisällönanalyysina. Vastaukset teemoiteltiin tunnesuuntautuneisiin ja ongelmasuuntautuneihin coping-keinoihin.

Mixed methods -tutkimuksen tuloksien perusteella luokanopettajakoulutuksen rakenteella ja ilmapiirillä on yhteys opiskelijan kokemiin psyykkisiin oireisiin. Kvalitatiivisissa vastauksissa luokanopettajakoulutuksen rakenne painottuu psyykkisten oireiden syynä, ilmapiirin jäädessä taka-alalle. Kvantitatiivisessa analyysissa tulos oli päinvastainen, ilmapiirin yhteys psyykkisiin oireisiin oli vahvempi kuin rakenteen yhteys. Kvantitatiivisissa tuloksissa oli havaittavissa eroja tarkasteltaessa yhteyksiä opiskeluvaiheen ja opiskelijan kokemien mielenterveyden ongelmien avulla.

Coping-keinoja analysoidessa havaittiin, että luokanopettajaopiskelijoiden näkemykset copingista ovat laajat. Vastaajat nimesivät kattavasti sekä tunnesuuntautuneita että ongelmasuuntautuneita coping-keinoja. Kun coping-keinoja pystyy tunnistamaan, on niitä mahdollista käyttää stressaavissa ja haastavissa tilanteissa. Tämän tutkimuksen perusteella vastaajilla on kattava tietoisuus coping-keinoista ja siten mahdollisuus myös käyttää niitä.

Tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että mielenterveyden stigma vaikuttaa luokanopettajaopiskelijoiden keskuudessa, kympin tyttö -myytin kenties vahvistaessa sitä. Stigmaa voitaisiin kenties helpottaa kympin tyttö -myyttiä purkamalla. Jo peruskouluissa tehtävä mielenterveyskasvatus voisi toimia ratkaisuna mielenterveyden stigman purkamisessa sekä yleisen hyvinvoinnin kehittämisessä.

Tutkimuksen otos oli kohtalaisen pieni, sillä osallistujia oli vain yhden yliopiston luokanopettajaopiskelijoista. Otoksen koosta huolimatta tulokset luokanopettajakoulutuksen ja psyykkisten oireiden yhteydestä voivat olla yleistettävissä muihin luokanopettajakoulutuksiin, sillä luokanopettajakoulutukset ovat rakenteeltaansamankaltaisia yliopistosta riippumatta. Jatkossa olisi syytä tutkia tarkemmin luokanopettajakoulutuksen rakenteen ja ilmapiirin tekijöitä, jotka vaikuttavat psyykkiseen oireiluun. Copingin osalta olisi tärkeää selvittäänäkemysten lisäksi mitä coping-keinoja opettajaopiskelija