Bedeutung der Untertitel und deutscher Sprachkenntnisse für das Verständnis der deutschen Fernsehserie Sturm der Liebe : Fragebogenuntersuchung
Ojanen, Pauliina (2020)
2020
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011047810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011047810
Tiivistelmä
Audiovisuaalinen kääntäminen on yksi kääntämisen muoto, johon vieraskielisiä televisio-ohjelmia tai elokuvia katsovat ihmiset usein törmäävät. Audiovisuaalisen kääntämisen alueeseen kuuluvat muun muassa tekstittäminen ja dubbaaminen eli jälkiäänittäminen, jotka ovat yleisiä televisiokääntämismenetelmiä. Molemmat kääntämismenetelmät eroavat selvästi toisistaan esimerkiksi siten, että tekstitys mahdollistaa käännöksen lukemisen ohella myös alkuperäisen puheen kuuntelemisen. Dubbauksessa alkuperäisen puheen kuunteleminen ei ole mahdollista, sillä se korvataan kohdekielisellä puheella. Tässä tutkielmassa tarkastellaan lähemmin tekstittämistä sekä tekstittämisen haasteita ja erilaisia tekstitysmenetelmiä.
Tämän työn tutkimuskysymyksinä toimivat seuraavat kysymykset:
1. Onko saksankielentaitoisten ja saksaa osaamattomien henkilöiden välillä eroja saksankielisen televisiosarjan Lemmen viemää ymmärtämisessä, vaikka apuna on suomenkielinen tekstitys?
2. Miten kyselyyn osallistuneet henkilöt suhtautuvat tekstittämiseen ja dubbaamiseen televisiokääntämismenetelminä?
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn osallistui kymmenen (10) henkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä koostui viidestä (5) henkilöstä, jotka opiskelevat saksan kieltä yliopistossa ja täten oletettavasti ymmärtävät saksaa. Toinen ryhmä koostui niin ikään viidestä (5) henkilöstä, jotka eivät ymmärrä saksaa tai ymmärtävät vain vähän. Osallistujat katsoivat yhden jakson saksalaisesta televisiosarjasta Lemmen viemää ja vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui tekstittämistä ja dubbaamista käsittelevistä monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimuksen hypoteesi on, että ryhmien vastausten välillä on huomattavissa eroja, sillä toisen ryhmän osallistujat ymmärtävät sarjan kieltä ja toisen ryhmän osallistujat eivät, jolloin he joutuvat turvautumaan enemmän tekstitykseen.
Tämä tutkielma voi olla kiinnostava henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita audiovisuaalisesta kääntämisestä ja erityisesti televisiokääntämisestä ja innoittaa tuottamaan uusia, aihetta käsitteleviä tutkimuksia erilaisista näkökulmista. Audiovisuelles Übersetzen ist eine Form des Übersetzens, auf das Menschen, die fremdsprachige Fernsehprogramme oder Filme anschauen, häufig stoßen. Zu dem Bereich des audiovisuellen Übersetzens gehören z. B. Untertitelung und Synchronisation, die allgemeine Fernsehübersetzungsmethoden sind. Die beide Übersetzungsmethoden unterscheiden sich stark voneinander u. a. auf die Weise, dass bei Untertitelung auch die ausgangssprachigen Dialoge zu hören sind und sie durch die Untertitel übersetzt werden. Bei Synchronisation ist es nicht möglich, die ausgangsprachige Version zu hören, weil die Dialoge durch die zielsprachige Version ersetzt werden. In dieser Bachelorarbeit wird Untertitelung näher betrachtet und auch Herausforderungen der Untertitelung und unterschiedliche Untertitelungsmethoden werden erwähnt.
Als Forschungsfragen für diese Bachelorarbeit fungieren folgende Fragen:
1. Gibt es Unterschiede beim Verstehen des deutschsprachigen Fernsehprogramms Sturm der Liebe zwischen Personen, die Deutsch verstehen und Personen, die Deutsch nicht verstehen, obwohl die finnischsprachigen Untertitel zur Verfügung stehen?
2. Welche Einstellungen haben die Befragten gegenüber Untertitelung und Synchronisation als Fernsehübersetzungsmethoden?
Die Untersuchung wurde mithilfe eines Fragebogens ausgeführt. An der Untersuchung haben 10 Personen, die in zwei Gruppen eingeteilt wurden, teilgenommen. Eine Gruppe besteht aus fünf (5) Personen, die Deutsch an der Universität studieren und somit ist zu vermuten, dass sie Deutsch verstehen. Die andere Gruppe besteht aus fünf (5) Personen, die Deutsch nur ein bisschen oder gar nicht verstehen. Die Teilnehmer haben eine Folge der deutschen Fernsehserie Sturm der Liebe angeschaut und einen Fragebogen, der aus Multiple-Choice-Fragen und offenen Fragen über Untertiteln und Synchronisation bestand, ausgefüllt. Die Hypothese der Untersuchung ist, dass es Unterschiede in den Antworten zwischen beiden Gruppen gibt, weil die Teilnehmer der anderen Gruppe die Sprache der Serie verstehen und die anderen Teilnehmer eher nicht und somit sich auf die Untertitel stützen müssen.
Personen, die sich für audiovisuelles Übersetzen und besonders Fernsehübersetzen interessieren, können diese Bachelorarbeit interessant finden und sich inspirieren lassen, weitere Untersuchungen über das Thema zu machen.
Tämän työn tutkimuskysymyksinä toimivat seuraavat kysymykset:
1. Onko saksankielentaitoisten ja saksaa osaamattomien henkilöiden välillä eroja saksankielisen televisiosarjan Lemmen viemää ymmärtämisessä, vaikka apuna on suomenkielinen tekstitys?
2. Miten kyselyyn osallistuneet henkilöt suhtautuvat tekstittämiseen ja dubbaamiseen televisiokääntämismenetelminä?
Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn osallistui kymmenen (10) henkilöä, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä koostui viidestä (5) henkilöstä, jotka opiskelevat saksan kieltä yliopistossa ja täten oletettavasti ymmärtävät saksaa. Toinen ryhmä koostui niin ikään viidestä (5) henkilöstä, jotka eivät ymmärrä saksaa tai ymmärtävät vain vähän. Osallistujat katsoivat yhden jakson saksalaisesta televisiosarjasta Lemmen viemää ja vastasivat kyselylomakkeeseen, joka koostui tekstittämistä ja dubbaamista käsittelevistä monivalintakysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Tutkimuksen hypoteesi on, että ryhmien vastausten välillä on huomattavissa eroja, sillä toisen ryhmän osallistujat ymmärtävät sarjan kieltä ja toisen ryhmän osallistujat eivät, jolloin he joutuvat turvautumaan enemmän tekstitykseen.
Tämä tutkielma voi olla kiinnostava henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita audiovisuaalisesta kääntämisestä ja erityisesti televisiokääntämisestä ja innoittaa tuottamaan uusia, aihetta käsitteleviä tutkimuksia erilaisista näkökulmista.
Als Forschungsfragen für diese Bachelorarbeit fungieren folgende Fragen:
1. Gibt es Unterschiede beim Verstehen des deutschsprachigen Fernsehprogramms Sturm der Liebe zwischen Personen, die Deutsch verstehen und Personen, die Deutsch nicht verstehen, obwohl die finnischsprachigen Untertitel zur Verfügung stehen?
2. Welche Einstellungen haben die Befragten gegenüber Untertitelung und Synchronisation als Fernsehübersetzungsmethoden?
Die Untersuchung wurde mithilfe eines Fragebogens ausgeführt. An der Untersuchung haben 10 Personen, die in zwei Gruppen eingeteilt wurden, teilgenommen. Eine Gruppe besteht aus fünf (5) Personen, die Deutsch an der Universität studieren und somit ist zu vermuten, dass sie Deutsch verstehen. Die andere Gruppe besteht aus fünf (5) Personen, die Deutsch nur ein bisschen oder gar nicht verstehen. Die Teilnehmer haben eine Folge der deutschen Fernsehserie Sturm der Liebe angeschaut und einen Fragebogen, der aus Multiple-Choice-Fragen und offenen Fragen über Untertiteln und Synchronisation bestand, ausgefüllt. Die Hypothese der Untersuchung ist, dass es Unterschiede in den Antworten zwischen beiden Gruppen gibt, weil die Teilnehmer der anderen Gruppe die Sprache der Serie verstehen und die anderen Teilnehmer eher nicht und somit sich auf die Untertitel stützen müssen.
Personen, die sich für audiovisuelles Übersetzen und besonders Fernsehübersetzen interessieren, können diese Bachelorarbeit interessant finden und sich inspirieren lassen, weitere Untersuchungen über das Thema zu machen.