Poikkeustilassa: Semioottinen kuva-analyysi Aamulehden ja Helsingin Sanomien etusivujen pääkuvista poikkeusolojen julistamisen jälkeen
Rautiainen, Enna (2020)
Rautiainen, Enna
2020
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011047806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202011047806
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia merkityksiä Aamulehden ja Helsingin Sanomien painettujen lehtien uutisetusivujen pääkuvat 17. maaliskuuta vuonna 2020 välittävät. Suomen hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentin kanssa Suomeen poikkeusolot 16.3.2020 maailmanlaajuisen koronaviruspandemian seurauksena. Aineisto koostuu seuraavana päivänä julkaistuista Aamulehden ja Helsingin Sanomien painettujen lehtien uutisetusivuista. Julkaisujen multimodaalisuuden takia sisällytin analyysiin pääkuvien lisäksi myös etusivujen otsikot ja kuvatekstit. Tutkielma on laadullinen sisällönanalyysi, jonka teoreettinen viitekehys muodostui Stuart Hallin representaation teoriasta sekä merkkien tutkimuksesta eli semiotiikasta. Näiden lisäksi nostin esiin huomioita komposition teorian pohjalta. Tutkielman tavoitteeseen päästäkseni esitin kaksi tutkimuskysymystä: minkälaista todellisuutta uutisetusivujen pääkuvat tuottavat, ja minkälaisia merkityksiä pääkuvat, otsikot ja kuvatekstit kokonaisuuksina välittävät. Helsingin Sanomat nosti uutisetusivullaan voimakkaasti esiin Suomen hallituksen ja sen hetken, kun poikkeusoloista ilmoitettiin. Aamulehti puolestaan kiinnitti huomion siihen, miten poikkeusolot näkyivät Tampereella niiden toteamisen jälkeen. Tulkintojeni mukaan Aamulehden uutisetusivun pääkuvan merkityksellistämisessä korostuvat kuvan aktivoimat myytit torista ja Tampereen keskustasta, jotka kiinnittävät huomion siihen, mitä kuvasta puuttuu. Helsingin Sanomien pääkuvan merkityksellistämisessä korostuu metonymia Suomen hallituksesta tiedotustilaisuudessa. Analyysin perusteella esitän johtopäätöksen, että semiotiikan näkökulmasta Aamulehti ja Helsingin Sanomat rakentavat uutisetusivujen pääkuvavalinnoillaan erilaista todellisuutta poikkeusolojen alkamisesta. Aamulehden pääkuva, otsikko ja kuvateksti jättävät huomattavasti enemmän subjektiivisen tulkinnan varaan kuin Helsingin Sanomien pääkuva, otsikko ja kuvateksti.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8935]