Relevant Dystopias: Adapting The Handmaid's Tale for Television

Abstract

In this thesis, I examine the book The Handmaid’s Tale and the first two seasons of the television series adaptation made from it. Margaret Atwood wrote the dystopian story of The Handmaid’s Tale in the 1980’s inspired by, among other things, the rise of the religious right in the United States. The television series adaptation based on the book premiered on the streaming service Hulu in April 2017. The series was renewed for a second season less than a month later due to its popularity. The first season included most of the plot of the novel, and the second season continued the story forward. The television show has been called extremely relevant in the current society of the United States. The aim of this thesis is to study what has changed and what has been changed when making this television series into a relevant adaptation of the book. I will look at what kinds of changes the adapters have made to the story and the characters and what the reasons behind these changes are. Instead of individual scenes, I focus on a collection of larger themes and the way they are handled in the television adaptation. The theoretical framework consists mainly of adaptational theory, with an emphasis on texts from Linda Hutcheon and Robert Stam, and a collection of academic articles written about The Handmaid’s Tale. Some chapters also include specific theories that are relevant to the theme in question, such as Foucault’s theory of discourse and power in the chapter concerning language and thought and the control imposed on them in both versions of The Handmaid’s Tale. The analysis section of the thesis is divided into three parts. The first discusses three themes that are present in both the novel and the television series but are represented in different ways in the two versions. These themes are the agency of female characters, religion, and language and thought. The second part discusses two themes that have been added or greatly expanded in the television series compared to the book, which are sexual minorities, and diplomacy and media. The third part discusses the decision to omit the epilogue of the book from the television series, and how this affects the story. As has been theorized in the adaptational field, multiple different factors affect the adapters’ choices during an adaptation process. This was found to be true in this study as well. The culture in which an adaptation is made affects the adaptation itself, and this is especially true for The Handmaid’s Tale, where the story is moved from the near future of the 1980’s to the near future of the 2010’s. Situating the story close to the current day allows the adapters to include such relevant themes as the overturning of the same-sex marriage in the show. During the recent years, viewers of the television series have been worried that women’s rights, especially reproductive rights and abortion, are under attack from the religious right. This has led to demonstrators wearing clothes fashioned after the dresses of the Handmaids from the television series in women’s rights demonstrations. One of the key findings of this thesis was the fact that the many choices the adapters make to change a text are connected to each other. Deciding to make the language use of the characters less controlled than it is in the novel also increases the agency of the characters. And deciding to make the protagonist a more active and resistant character also makes her less complex than her counterpart in the book. The analysis of the different themes showed that there are two defining reasons why the television show The Handmaid’s Tale is considered extremely relevant. The changes in the culture and the political atmosphere in the United States in the recent years have made the story seem more plausible. In addition to that, the adapters have made several choices to move the story to the current time and to add new, relevant themes to it.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Orjattaresi-kirjaa ja siitä tehdyn televisiosarja-adaptaation kahta ensimmäistä tuotantokautta. Margaret Atwood kirjoitti tämän dystooppisen tarinan 1980-luvulla inspiraationaan muun muassa uskonnollisen oikeiston nousu Yhdysvalloissa. Kirjaan perustuvan televisiosarjan ensimmäinen jakso julkaistiin Hulu-suoratoistopalvelussa huhtikuussa 2017. Suuren suosion ansiosta sarjaa päätettiin jatkaa toiselle kaudelle jo alle kuukausi ensi-illan jälkeen. Ensimmäinen tuotantokausi sisälsi lähes kaiken kirjan juonesta ja toinen kausi vei juonta kirjaa pidemmälle. The Handmaid’s Tale – Orjattaresi -sarjaa on kutsuttu äärimmäisen ajankohtaiseksi Yhdysvaltojen nykyisessä yhteiskunnassa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia mikä on muuttunut ja mitä on muutettu tehdessä tästä kirjasta ajankohtaista televisiosarja-adaptaatiota. Tutkin millaisia muutoksia adaptoijat ovat tehneet tarinaan ja hahmoihin ja mitkä ovat syyt näiden muutosten taustalla. Yksittäisten kohtausten sijaan keskityn kokoelmaan suurempia teemoja ja niiden käsittelyä tässä adaptaatiossa. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu pääosin adaptaatioteoriasta, keskittyen erityisesti Linda Hutcheonin ja Robert Stamin teksteihin, sekä kokoelmasta Orjattaresi-kirjasta kirjoitetuista akateemisista artikkeleista. Joissakin luvuissa on myös käytetty yksittäisiä, juuri kyseiseen teemaan liittyviä teorioita kuten Foucaultin diskurssi- ja valtateoriaa luvussa, joka käsittelee kieltä ja ajatuksia ja niiden kontrollointia eri versioissa. Analyysiosio on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen käsittelee kolmea eri teemaa, jotka ovat läsnä sekä kirjassa että televisiosarjassa, mutta joita käsitellään niissä eri tavoin. Nämä teemat ovat naishahmojen toiminnallisuus, uskonto, sekä kieli ja ajatukset. Toinen osa käsittelee kahta teemaa, jotka on lisätty televisiosarjaan tai joiden merkitystä siinä on kasvatettu merkittävästi. Nämä teemat ovat seksuaalivähemmistöt sekä diplomatia ja media. Kolmas osa pohtii päätöstä jättää kirjan epilogi pois sarjasta ja sitä, miten tämä päätös vaikuttaa tarinaan. Kuten adaptaatiota tutkiessa on teoretisoitu, monet eri asiat vaikuttavat adaptoijien valintoihin adaptaatioprosessin aikana. Myös tämän tutkielman tulokset tukevat tätä päätelmää. Kulttuuri, jossa adaptaatio tehdään, vaikuttaa itse adaptaatioon, ja tämä on totta etenkin tässä tapauksessa, jossa adaptoitava tarina on siirretty 1980-luvun lähitulevaisuudesta 2010-luvun lähitulevaisuuteen. Tapahtumien siirtäminen nykyaikaan antaa adaptoijille mahdollisuuden lisätä tarinaan ajankohtaisia aiheita kuten tasa-arvoisen avioliittolain kumoaminen. Viime vuosina The Handmaid’s Tale – Orjattaresi -sarjan katsojat ovat olleet huolissaan siitä, että naisten oikeudet – etenkin lisääntymis- ja aborttioikeudet – ovat olleet uskonnollisen oikeiston hyökkäysten kohteena. Tämä on johtanut siihen, että mielenosoittajat ovat pukeutuneet orjattarien pukujen mukaan tehtyihin vaatteisiin osallistuessaan naisten oikeuksia puolustaviin mielenosoituksiin. Tutkielmassa selviää, että adaptoijien tekemät päätökset liittyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Päätös vähentää hahmojen kielenkäyttöön liittyvää kontrollia päätyy samalla lisäämään hahmojen toiminnallisuutta. Ja päätös tehdä päähenkilöstä aktiivisempi ja vahvemmin valtaapitäviä vastustava johtaa siihen, että hahmosta tulee yksitahoisempi kuin mitä kirjan päähenkilö on. Eri teemojen analysointi osoitti, että on olemassa kaksi pääsyytä sille, miksi The Handmaid’s Tale – Orjattaresi -sarjaa pidetään niin ajankohtaisena. Muutokset Yhdysvaltojen kulttuurissa ja poliittisessa ilmapiirissä ovat tehneet tarinasta uskottavamman. Sen lisäksi adaptoijat ovat tehneet useita valintoja siirtääkseen tarinan nykyaikaan ja lisätäkseen uusia, ajankohtaisia aiheita siihen.