Circulating Emotions, Sticky Feelings: Affective dynamics of the Fukushima Daiichi nuclear disaster in a hybrid media environment

Abstract

Yhdeksän magnitudin maanjäristyksen ja sen nostattaman tsunamin alkuun saattamaa Fukushima Daiichin ydinvoimalaonnettomuutta maaliskuussa 2011 voidaan pitää lähes yhtäaikaisesti kasautuneiden tapahtumien sarjana, joka heijastaa useita 2010- ja 2020 lukuja ilmentäviä piirteitä. Vaikka onnettomuuden sysäsivät liikkeelle odottamattoman vahvat luonnonvoimat, sen juurisyyt ovat monimutkaisen sosioteknisen järjestelmän useiden eri kantavien osien pettämisessä. Kuten usein poikkeuksellisten ja yllättävien tapahtumien sattuessa, myöskään Fukushima Daiichin tapauksessa onnettomuuden mediaseurannassa ei ollut kyse vain sen raportoimisesta, mitä oli tapahtunut tai tapahtuisi jatkossa, vaan yhtä lailla siitä, miten tapahtumiin joko suoraan tai välillisesti liittyvät ihmiset tunsivat ja kokivat. Mediaseuranta nosti myös esiin sen, millaisia ilmenemismuotoja katastrofiin liittyvät kokemukset saivat toisiinsa monin tavoin kytkeytyvillä media-alustoilla, joista nykyinen hybridi mediaympäristömme rakentuu.

Väitöskirjassani sukellan tähän hybridin medianympäristön ja medioituneiden tunteiden risteykseen tarkastelemalla sekä kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä affektin roolia Fukushima Daiichin uutisoinnissa ja muussa mediakommentoinnissa. Keskityn siihen, miten affekti kiersi ja tarrautui Fukushima Daiichin onnettomuutta koskeneessa journalistisen uutismedian raportoinnissa ja sosiaalisen median alustoilla käydyissä keskusteluissa.

Väitöskirjani johdanto-osassa käsittelen hybridin mediaympäristön tuottamia olosuhteita teoreettisesta ja metodologisesta näkökulmasta. Johtoajatuksena on yhdistää affektin käsite keskusteluun julkison roolista hybridissä mediaympäristössä käyttämällä esimerkkinä Fukushima Daiichin ydinvoimalaonnettomuuden mediaseurantaa.

Väitöskirjan viisi artikkelia esittelevät vuosien 2014 ja 2016 välillä tehdyn neljän tapaustutkimuksen tuloksia. Artikkelit täydentävät toisiaan avaten affektin dynamiikkaa sosiaalisen median keskusteluissa ja uutisteksteissä monesta suunnasta.Vaihtuvien empiiristen asetelmiensa kautta artikkelit tuovat uutta tietoa mediatutkimuksen kentällä käytävään keskusteluun sosiaalisen median sovellusten roolista julkisen keskustelun muokkautumisessa. Kyseiset sovellukset toimivat yhtäältä julkisen mielipiteen ilmaisun mahdollistavina alustoina. Toisaalta niiden taustalla on miljardien dollareiden liikevaihdolla toimivia ylikansallisia suuryrityksiä, jotka keräävät voittonsa sovellusten käyttäjien tuottaman datan keräämisestä ja jälleenmyynnistä. Lisäksi artikkelit tarkastelevat sitä, kuinka käyttäjät vaihtelevat rooleja näissä monikerroksisissa asetelmissa, liukuen yleisön, kansalaisten ja sananvapauttaan harjoittavien vertaisten positioiden välillä.

Jokainen artikkeleista tarjoaa omanlaisensa näkökulman toimijoihin ja alustoihin, joista nykyinen, luonteeltaan hybridi mediajärjestelmä koostuu. Kaksi artikkelia (Julkaisu I; Julkaisu V) keskittyy suosittuihin sosiaalisen median sovelluksiin Twitteriin ja Facebookiin, valottaen analyysillaan affektin kiertoa ja tarrautumista keskusteluissa tiettyihin hahmoihin. Yksi artikkeli (Julkaisu III) tarkastelee perinteisen uutisjournalismin ja tieteellisten asiantuntijoiden roolia affektin kierrossa. Kaksi artikkelia (Julkaisu II; Julkaisu IV) puolestaan keskittyy siihen, kuinka ihmiset käyttävät uutismedian tarjoamaa keskustelupalstaa purkaakseen Fukushima Daiichin onnettomuuteen ja sen uutisointiin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Lisäksi artikkelit käsittelevät asiantuntijuuden määrittymistä samassa asiayhteydessä.

Julkaisuissa, joissa tarkastelen Facebookia ja uutiskommenttipalstaa (Julkaisu II; Julkaisu IV; Julkaisu V) erittelen verkkokeskustelun affektiivista dynamiikkaa ja kehitän affektiivisen kurinpidon (affective discipline) käsitettä työkaluksi, jolla käsitteellistää ja analysoida verkkokeskusteluiden sävyjen ja tunnelmien kehittymistä. Journalistisesti tuotettua sisältöä tarkastelevissa julkaisuissa (Julkaisu III; Julkaisu IV) hyödynnän affektiivisen kurinpidon käsitettä eritellessäni, kuinka julkisia tunteita ja affektia ohjaillaan kriisitilanteissa.

Väitöskirjani osatutkimukset tuottavat uutta tietoa uutisjournalismin ja sosiaalisen median välisistä suhteista yllättävän, globaalisti huomiota herättävän ja maailmanlaajuisia seurauksia saavan tapahtuman aikana. Fukushima Daiichin onnettomuuteen liittyvien mediakeskustelujen tarkastelu affektin ja affektiivisen kurinpidon käsitteiden avulla sekä vahvistaa aikaisempia havaintoja affektin kulttuurisesta kierrosta että tarjoaa uutta tietoa journalistisen median ja julkisen keskustelun osuudesta tässä prosessissa. Tutkimukseni tulokset antavat lisäksi viitteitä siitä, että journalistit, asiantuntijat, viranomaiset ja kansalaiset tekevät affektiivista työtä osallistuessaan affektiiviseen kurinpitoon ja muovatessaan tällä tavoin julkisen keskustelun ilmapiiriä. Empiiristen analyysien ohella väitöskirjani osallistuu teoreettis-metodologiseen keskusteluun siitä, kuinka affektia tulisi ja kuinka sitä on mahdollista tutkia ennen muuta tekstipohjaisessa materiaalissa.

Set off by a magnitude 9.0 earthquake and a subsequent tsunami, the March 2011 Fukushima Daiichi nuclear power plant disaster was, in some ways, a series of simultaneously cascading events that appear to reflect several aspects descriptive of the early 21st century. The disaster resulted from multiple failings in a complex sociotechnical system set in motion by an unexpectedly powerful natural phenomenon. As often during major disasters, the mediated coverage of the Fukushima Daiichi disaster was not just about what had happened and what was about to happen, but also about how the people involved in the events, either directly or vicariously, felt about what they experienced.

In this dissertation, I delve into the intersection of the hybrid media environment and mediated feeling by examining the role of affect in the coverage of the Fukushima Daiichi disaster. I focus on how affects circulate and stick in the mediated narratives about Fukushima Daiichi in Finnish and international contexts, in both journalistic reporting and social media discussions.

The introductory part of the thesis addresses the contemporary conditions of the hybrid media environment from a theoretical and methodological perspective. The aim of this section is to combine the understanding of affect with the notion of the public in a hybrid media environment, in the particular case of media coverage on the Fukushima Daiichi disaster.

Presenting the results of case studies conducted between 2014 and 2016, the five publications included in this dissertation open diverse angles to affective dynamics of social media discussions and journalism. Through their versatile empirical settings, the articles contribute to the ongoing debate in media studies on how contemporary social media shape the public discourse. The articles illustrate how social media simultaneously act as platforms enabling various types of public expression and allow for private multi-billion-dollar corporations to create revenue through collecting and selling the data generated by their users. The articles also discuss how users shift between different actor roles in these settings, moving between being the audience, informed citizens and peers exercising their right to public speech.

Each of the case studies provides a distinct angle to the actors and platforms that constitute the hybrid media environment. In two articles (Publication I; Publication V), the focus centres on the popular social media applications Twitter and Facebook, the analysis illuminating how affect circulates and sticks to certain figures in the conversations, and how affect is structured around cultural conventions, such as ritualised commemoration. One article (Publication III) examines what role traditional mainstream news journalism and scientific expertise play in circulating affect. Two articles (Publication II; Publication IV) examine how people use a mainstream media’s online commenting platform to express opinions and emotions about the news coverage of Fukushima Daiichi yet discuss scientific expertise in the same context.

The articles about Facebook and online news commenting (Publication II; Publication IV; Publication V) shed light on the affective dynamics in online discussion and develop the notion of affective discipline as a conceptual tool to analyse how moods and tones develop in these discussions. The articles focusing on mainstream media (Publication III; Publication IV) also use this concept to examine how public affect and emotion are managed during crises.

The results of the presented case studies provide new insights into the role of traditional mainstream journalism and social media during a global, disruptive event. By focusing on the concepts of affect and affective discipline, the study not only provides an analysis of media discussions about the Fukushima Daiichi nuclear disaster that confirms previous results on the cultural circulation of affect, but also expands the knowledge on how journalistic practices and public discussion influence these processes. In addition, the work points to the affective labour done by journalists and members of the public alike when they engage in acts of affective discipline to manage the moods of public discussion. Through these mechanisms, the dissertation contributes to the theoretical and methodological discussion on how to study affect in mostly text-based media.