Lyhyt ja ytimekäs paperilla, polveileva ja houkutteleva verkossa: Painetun lehden ja verkkolehden otsikoinnin erot Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien uutisjutuissa syksyllä 2020

Abstract

Tämä tutkimus vertailee keskenään painetussa lehdessä ja verkkolehdessä julkaistujen journalististen juttujen otsikoita. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten samoista jutuista tehdyt otsikot eroavat näissä kahdessa viestintäkanavassa, kun otsikoiden tehtävät ja käytettävissä oleva merkkimäärä eroavat huomattavasti. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on seuraava: Miten Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa syksyllä 2020 julkaistujen uutisjuttujen verkkolehden ja painetun lehden otsikot toteuttavat hyvän journalistisen otsikon määritelmiä ja miten nämä otsikot eroavat toisistaan.

Tutkimus hyödyntää teoriapohjanaan otsikointiin keskittyvää aiempaa tutkimusta ja alan oppikirjamateriaalia. Sen metodi on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa aineiston analyysiä ohjaa aiemmin luotu käsitejärjestelmä. Tutkimus hyödyntää kielitieteilijä ja mediatutkija Daniel Dorin määrittelemiä kymmentä tekijää, jotka optimoivat jutun relevanssia lukijalle ja pyrkivät tekemään otsikosta mahdollisimman hyvän. Dorin määritelmien kautta tarkasteltiin aineistoa, joka koostuu Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa syksyllä 2020 julkaistuista kymmenestä uutisjutusta eli yhteensä 20 otsikosta.

Analyysin perusteella painetun lehden ja verkkolehden otsikoissa voidaan havaita useita eroja, joista suurin osa liittyy otsikon funktioon ja käytettävissä olevan tilan määrään. Painettu otsikko on lyhyempi kuin verkko-otsikko, se ei sisällä yhtä paljon lukijalle merkityksellisiä nimiä tai käsitteitä eikä se rajallisen merkkimääränsä takia useinkaan yhdistä juttua aiemmin tiedossa olleisiin faktoihin tai tapahtumiin. Verkko-otsikko taas on pitkä ja polveileva mutta myös informatiivisempi ja houkuttelevampi. Toisaalta otsikoissa on myös paljon yhtäläisyyksiä, esimerkiksi niissä käytetty kieli ja niiden tapa kehystää juttuja eivät eroa juurikaan eri kanavissa.

Huomionarvoista tuloksissa on lisäksi se, että yli puolessa aineiston otsikoista painettu otsikko olisi toiminut sellaisenaan tai lähes sellaisenaan myös verkon puolella. Vaikka jutun ydinasian saisi siis tiivistettyä lyhyesti ja ytimekkäästi, ovat verkkolehden otsikot pääsääntöisesti pidempiä ja houkuttelevampia. Tämä tulos selittyy osittain viestintäkanavien eroavaisuuksilla. Verkko-otsikon tarkoitus on saada lukija klikkaamaan juttu auki, kun taas painettu otsikko on osa vakiintunutta ingressin, kuvan ja kuvatekstin muodostamaa kokonaisuutta.