Käsiteanalyysi transkreaatiosta
Tynkkynen, Hannu (2020)
2020
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010307744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010307744
Tiivistelmä
Tutkielmani on käsiteanalyysi käsitteestä transkreaatio. Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten transkreaatio ymmärretään käännöstieteessä sekä kielipalveluja tarjoavien yritysten osalta. Tutkimuskysymyksiä työssä on kaksi: miten transkreaation käsite ymmärretään kielipalvelualalla ja toiseksi, miten transkreaation käsite ymmärretään käännöstieteessä.
Tutkielmani aineisto perustuu harkinnanvaraiseen otantaan. Se koostuu yhdeksästä markkinointia korostavasta kielipalvelualan tekstistä ja yhdeksästä käännöstieteellisestä julkaisusta (n=18). Markkinointiin liittyvät aineistolähteet ovat asiakkaalle suunnattuja kielipalvelujen internetsivuja, jotka esittelevät, kuvaavat tai määrittelevät transkreaatiota. Käännöstieteelliset aineistolähteet ovat erilaisia tieteellisiä julkaisuja, joissa transkreaatiota tarkastellaan eri näkökulmista.
Valitsin tutkielmani menetelmäksi Wilsonin käsiteanalyysimenetelmän, koska se soveltuu epäselvien ja vailla vakiintunutta määritelmää olevien käsitteiden tutkimiseen. Sovelsin aineistoon yhteensä viittä Wilsonin menetelmän vaihetta, jotka ovat malliesimerkin ja rajatapauksen laatiminen, kuvitteellisen esimerkin/vastaesimerkin muotoilu sekä kielellisten seurausten tutkiminen. Tutkielmani teoreettiseen taustaan kuuluu transkreaatiosta tehty aiempi tukimus ja käsiteanalyysi sanastotyön menetelmänä. Aiempi tutkimus transkreaatiosta paljastaa, että käännöstieteessä käsitteen ympärillä on paljon sekaannusta, joten aihetta on tärkeä tutkia.
Analyysi paljasti runsaasti erilaisia transkreaatio-käsitteen käyttötapoja ja ominaispiirteitä aineistojen välillä. Käännöstieteellisen aineiston mukaan transkreaation tärkeimpiä ominaispiirteitä ovat muun muassa sen yhteys luovuuteen, kotouttamiseen ja toisaalta siihen, miten se on uudelleenluomista. Käännöstieteellinen aineisto tarjosi myös huomattavasti monipuolisempia tulkintoja transkreaatiosta kuin kielipalvelualan tekstit. Kielipalveluja tarjoavissa aineistolähteissä transkreaation ominaispiirteiksi nousi niin ikään luovuus ja kotouttaminen, mutta merkittäviä erojakin oli. Kyseinen aineisto esimerkiksi yhdisti transkreaation erityisesti markkinointikontekstiin ja piti sitä kääntämistä monipuolisempana. Lisäksi eri aineistot ymmärsivät transkreaation lähikäsitteet ja kriittiset käsitepiirteet eri tavoin.
Tulosten perusteella ehdotan, että transkreaatio määriteltäisiin luovaksi adaptaatioksi käsitejärjestelmässä, jossa adaptaatio on kääntämisen alakäsite. Tämä määrittely vakiinnuttaisi käsitteen paikan käännöstieteellisessä tutkimuksessa, mistä olisi hyötyä sekä kääntäjille että yrityksille, joiden tarjoamien transkreaatiopalvelujen laatua tutkimus parantaisi. Samalla määrittely sallisi transkreaatio-termin soveltamisen mitä moninaisimpiin luovuutta vaativiin käännöksiin silloin kun juuri niihin liittyvää luovuutta halutaan korostaa.
Tutkielmani aineisto perustuu harkinnanvaraiseen otantaan. Se koostuu yhdeksästä markkinointia korostavasta kielipalvelualan tekstistä ja yhdeksästä käännöstieteellisestä julkaisusta (n=18). Markkinointiin liittyvät aineistolähteet ovat asiakkaalle suunnattuja kielipalvelujen internetsivuja, jotka esittelevät, kuvaavat tai määrittelevät transkreaatiota. Käännöstieteelliset aineistolähteet ovat erilaisia tieteellisiä julkaisuja, joissa transkreaatiota tarkastellaan eri näkökulmista.
Valitsin tutkielmani menetelmäksi Wilsonin käsiteanalyysimenetelmän, koska se soveltuu epäselvien ja vailla vakiintunutta määritelmää olevien käsitteiden tutkimiseen. Sovelsin aineistoon yhteensä viittä Wilsonin menetelmän vaihetta, jotka ovat malliesimerkin ja rajatapauksen laatiminen, kuvitteellisen esimerkin/vastaesimerkin muotoilu sekä kielellisten seurausten tutkiminen. Tutkielmani teoreettiseen taustaan kuuluu transkreaatiosta tehty aiempi tukimus ja käsiteanalyysi sanastotyön menetelmänä. Aiempi tutkimus transkreaatiosta paljastaa, että käännöstieteessä käsitteen ympärillä on paljon sekaannusta, joten aihetta on tärkeä tutkia.
Analyysi paljasti runsaasti erilaisia transkreaatio-käsitteen käyttötapoja ja ominaispiirteitä aineistojen välillä. Käännöstieteellisen aineiston mukaan transkreaation tärkeimpiä ominaispiirteitä ovat muun muassa sen yhteys luovuuteen, kotouttamiseen ja toisaalta siihen, miten se on uudelleenluomista. Käännöstieteellinen aineisto tarjosi myös huomattavasti monipuolisempia tulkintoja transkreaatiosta kuin kielipalvelualan tekstit. Kielipalveluja tarjoavissa aineistolähteissä transkreaation ominaispiirteiksi nousi niin ikään luovuus ja kotouttaminen, mutta merkittäviä erojakin oli. Kyseinen aineisto esimerkiksi yhdisti transkreaation erityisesti markkinointikontekstiin ja piti sitä kääntämistä monipuolisempana. Lisäksi eri aineistot ymmärsivät transkreaation lähikäsitteet ja kriittiset käsitepiirteet eri tavoin.
Tulosten perusteella ehdotan, että transkreaatio määriteltäisiin luovaksi adaptaatioksi käsitejärjestelmässä, jossa adaptaatio on kääntämisen alakäsite. Tämä määrittely vakiinnuttaisi käsitteen paikan käännöstieteellisessä tutkimuksessa, mistä olisi hyötyä sekä kääntäjille että yrityksille, joiden tarjoamien transkreaatiopalvelujen laatua tutkimus parantaisi. Samalla määrittely sallisi transkreaatio-termin soveltamisen mitä moninaisimpiin luovuutta vaativiin käännöksiin silloin kun juuri niihin liittyvää luovuutta halutaan korostaa.