Luonto työympäristönä lisää työhyvinvointia : Haastattelututkimus kokeneiden varhaiskasvatuksen opettajien työskentelystä luontoryhmissä
Tammisalo, Venla (2020)
2020
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma, varhaiskasvatus - Master´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010297714
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010297714
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksessa toimivat luontoryhmät käyttävät toimintaympäristönään luontoa. Luontoryhmien periaatteena on toimia luonnossa päivittäin säästä riippumatta. Heillä saattaa olla käytössään kota tai muu lämmittelypaikka, mutta varsinaisesti he eivät toimi sisätiloissa lainkaan. (Parikka-Nihti & Suomela 2017). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat kokevat luonnon työympäristönä vaikuttavan työhyvinvointiinsa. Varsinaisena tutkimuskysymyksenä oli: Mitkä ovat luontoympäristön positiiviset ja negatiiviset merkitykset työhyvinvoinnille? Tutkimuksen teoreettisena runkona toimi Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Yksilöhaastattelut kahdelletoista opettajalle järjestettiin huhti-toukokuussa 2020. Opettajat toimivat haastatteluhetkellä tai olivat toimineet aiemmin varhaiskasvatuksen luontoryhmässä vähintään kahden vuoden ajan, keskimäärin 6,6 vuotta. Opettajat työskentelivät Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla (Burns & Grove 2005, Tuomi & Sarajärvi 2018), koska analyysi perustui aiemmin kehitettyyn Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat -malliin ja mallia haluttiin soveltaa varhaiskasvatuksen metsäryhmissä työskentelevien opettajien tutkimiseen.
Tulosten mukaan luonnolla työympäristönä oli enemmän positiivisia kuin negatiivisia merkityksiä koettuun työhyvinvointiin. Positiivisia merkityksiä koodattiin yhteensä 402 ja negatiivisia 137. Tuloksia tarkasteltiin Työhyvinvoinnin portaat -mallin (Rauramo 2004) avulla. Psyko-fysiologisten perustarpeiden portaalla positiivisiksi merkityksiksi kerrottiin työn liikunnallisuus ja myönteiset vaikutukset terveyteen, kuten sairastelun väheneminen ja hyväntuulisuuden lisääntyminen. Turvallisuuden tarpeen portaalla ergonomia koettiin luonnossa hyväksi. Lisäksi työympäristön parhaana puolena koettiin luonto itsessään, toiminnan kiireettömyys sekä luonnon rauhoittava vaikutus. Luonto koettiin yhtä turvallisena työympäristönä, kuin muutkin varhaiskasvatuksen ympäristöt. Lisäksi melun vähäisyys ja sisäilmaongelmien puute paransivat työturvallisuutta. Liittymisen tarpeen portaalla opettajille oli tärkeää esimiehen tuki ja arvostus omaa työtä kohtaan. Toimiva yhteistyö tiimissä ja yhteistyötahojen kanssa koettiin niin ikään tärkeäksi. Metsä ympäristönä tiivisti opettajien mukaan ilmapiiriä sekä kasvattajien että lapsiryhmän kanssa. Arvostuksen tarpeen portaalla he kokivat ulkona tehdyn työn tukevan omia arvojaan. Itsensä toteuttamisen tarpeeseen liittyen opettajilla oli halu tehdä töitä ulkona luonnossa. Opettajat näkivät luonnon hyvänä oppimisympäristönä ja työnsä mahdollistajana. Työ luonnossa koettiin hyvin luovaksi. Opettajat kertoivat pääsevänsä hyödyntämään omaa osaamistaan laajasti, sillä työ luonnossa on hyvin vapaata esimerkiksi päiväkodissa vallitsevista normeista.
Työympäristön mukanaan tuomia negatiivisia merkityksiä työhyvinvointiin oli psyko-fysiologisten tarpeiden portaalla työn fyysinen kuormittavuus. Turvallisuuden tarpeeseen liittyvän ergonomian ongelmana oli se, ettei sen hyvään toteuttamiseen metsässä oltu annettu selkeitä ohjeita ja vastuu asiasta oli pitkälti työntekijöillä itsellään. Ulkona tehtävä työ toi mukanaan turvallisuusriskejä, kuten liukastuminen, kaatuminen ja paleltuminen. Liittymisen tarpeen portaalla opettajat kaipasivat enemmän resursseja esimiestyöhön ja toivoivat metsäryhmien parempaa tukemista sekä lähijohtajuutta. Ilmapiiriin vaikuttivat henkilöstön ristiriidat. Arvostuksen tarpeeseen kuuluva palkka koettiin yleisesti riittämättömänä vastaamaan luonnossa tehtävän työn vaativuutta. Itsensä toteuttamisen tarpeen portaalla useammalla opettajalla oli myös halu siirtyä työurallaan uusiin haasteisiin. Kuitenkin yksitoista opettajaa kertoi haluavansa jatkaa tai voisi kuvitella palaavansa työhön luontoryhmän opettajana.
Tämän tutkimusten tulosten perusteella voidaan puuttua työympäristön aiheuttamiin ongelmiin työhyvinvoinnissa ja pyrkiä vähentämään niitä. Toisaalta myös havaittuja positiivisia merkityksiä vahvistamalla voidaan tukea opettajien hyvinvoinnin kehittymistä.
Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Yksilöhaastattelut kahdelletoista opettajalle järjestettiin huhti-toukokuussa 2020. Opettajat toimivat haastatteluhetkellä tai olivat toimineet aiemmin varhaiskasvatuksen luontoryhmässä vähintään kahden vuoden ajan, keskimäärin 6,6 vuotta. Opettajat työskentelivät Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla (Burns & Grove 2005, Tuomi & Sarajärvi 2018), koska analyysi perustui aiemmin kehitettyyn Rauramon (2004) Työhyvinvoinnin portaat -malliin ja mallia haluttiin soveltaa varhaiskasvatuksen metsäryhmissä työskentelevien opettajien tutkimiseen.
Tulosten mukaan luonnolla työympäristönä oli enemmän positiivisia kuin negatiivisia merkityksiä koettuun työhyvinvointiin. Positiivisia merkityksiä koodattiin yhteensä 402 ja negatiivisia 137. Tuloksia tarkasteltiin Työhyvinvoinnin portaat -mallin (Rauramo 2004) avulla. Psyko-fysiologisten perustarpeiden portaalla positiivisiksi merkityksiksi kerrottiin työn liikunnallisuus ja myönteiset vaikutukset terveyteen, kuten sairastelun väheneminen ja hyväntuulisuuden lisääntyminen. Turvallisuuden tarpeen portaalla ergonomia koettiin luonnossa hyväksi. Lisäksi työympäristön parhaana puolena koettiin luonto itsessään, toiminnan kiireettömyys sekä luonnon rauhoittava vaikutus. Luonto koettiin yhtä turvallisena työympäristönä, kuin muutkin varhaiskasvatuksen ympäristöt. Lisäksi melun vähäisyys ja sisäilmaongelmien puute paransivat työturvallisuutta. Liittymisen tarpeen portaalla opettajille oli tärkeää esimiehen tuki ja arvostus omaa työtä kohtaan. Toimiva yhteistyö tiimissä ja yhteistyötahojen kanssa koettiin niin ikään tärkeäksi. Metsä ympäristönä tiivisti opettajien mukaan ilmapiiriä sekä kasvattajien että lapsiryhmän kanssa. Arvostuksen tarpeen portaalla he kokivat ulkona tehdyn työn tukevan omia arvojaan. Itsensä toteuttamisen tarpeeseen liittyen opettajilla oli halu tehdä töitä ulkona luonnossa. Opettajat näkivät luonnon hyvänä oppimisympäristönä ja työnsä mahdollistajana. Työ luonnossa koettiin hyvin luovaksi. Opettajat kertoivat pääsevänsä hyödyntämään omaa osaamistaan laajasti, sillä työ luonnossa on hyvin vapaata esimerkiksi päiväkodissa vallitsevista normeista.
Työympäristön mukanaan tuomia negatiivisia merkityksiä työhyvinvointiin oli psyko-fysiologisten tarpeiden portaalla työn fyysinen kuormittavuus. Turvallisuuden tarpeeseen liittyvän ergonomian ongelmana oli se, ettei sen hyvään toteuttamiseen metsässä oltu annettu selkeitä ohjeita ja vastuu asiasta oli pitkälti työntekijöillä itsellään. Ulkona tehtävä työ toi mukanaan turvallisuusriskejä, kuten liukastuminen, kaatuminen ja paleltuminen. Liittymisen tarpeen portaalla opettajat kaipasivat enemmän resursseja esimiestyöhön ja toivoivat metsäryhmien parempaa tukemista sekä lähijohtajuutta. Ilmapiiriin vaikuttivat henkilöstön ristiriidat. Arvostuksen tarpeeseen kuuluva palkka koettiin yleisesti riittämättömänä vastaamaan luonnossa tehtävän työn vaativuutta. Itsensä toteuttamisen tarpeen portaalla useammalla opettajalla oli myös halu siirtyä työurallaan uusiin haasteisiin. Kuitenkin yksitoista opettajaa kertoi haluavansa jatkaa tai voisi kuvitella palaavansa työhön luontoryhmän opettajana.
Tämän tutkimusten tulosten perusteella voidaan puuttua työympäristön aiheuttamiin ongelmiin työhyvinvoinnissa ja pyrkiä vähentämään niitä. Toisaalta myös havaittuja positiivisia merkityksiä vahvistamalla voidaan tukea opettajien hyvinvoinnin kehittymistä.