Keisarin linnoituksesta bolshevismin korkeakouluksi : Tutkielma linnoitustöiden vaikutuksista pääkaupunkiseudulla
Salo, Teemu (2020)
Salo, Teemu
2020
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010297694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010297694
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin menetelmällä lehdistössä esiin nousevia teemoja vuosien 1914 ja 1918 välisenä aikana. Tarkastelun kohteena ovat pääkaupunkiseudulla ensimmäisen maailmansodan aikana teetetyt linnoitustyöt ja niihin osallistunut työväki. Sanomalehtiaineistoa täydentää vuonna 1966 kerätty muistitietokeruuaineisto vuoden 1918 tapahtumien ympäriltä, joihin myös linnoitustyöt liittyvät. Tutkimuksen lähtökohdat ovat mikrohistoriassa, tavoitteena on selittää ja ymmärtää suuria historiallisia teemoja rajattuun ja yksityiskohtaiseen ilmiöön pureutumalla.
Tutkielma osoittaa, että linnoitustyöt olivat taisteluista ulkopuolisen Suomen yksi konkreettisimmista sodanajan ilmiöistä. Niihin liittyi muun muassa maiden ja työväen pakko-ottoja, erittäin kurjat ja vaaralliset työolosuhteet ja joukon työmoraalin mureneminen. Aivan erityiseksi teemakseen aineistosta nousee linnoitustyömaiden yhteys työväen radikalisoitumiseen, huliganismiin ja punaiseen vallankumoukseen.
Tutkimuksen onnistuu tuoda esiin aiemmassa tutkimuksessa melko vähäiselle huomiolle jäänyt osa ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Suomesta. Myös aiemmassa tutkimuksessa (mm. Näre 2018) on huomioitu sotateollisuuden työllistämän suuren joukon toivottomuus Venäjän vallankumousten synnyttämässä tapahtumaketjussa. Kuitenkin linnoitustyömaiden erityisyys on jäänyt vaille yksityiskohtaisempaa tarkastelua.
Pääkaupungin alueella n.s. ”patterityöt” voivat hyvinkin olla Suomen sisällissotaan johtaneen väkivallankierteen kannalta yksi keskeisimpiä tekijöitä. Asian perusteellisemmalle tutkimukselle saadaan tässä tutkielmassa innoitettua tulevat tutkimuskysymykset.
Tutkielma osoittaa, että linnoitustyöt olivat taisteluista ulkopuolisen Suomen yksi konkreettisimmista sodanajan ilmiöistä. Niihin liittyi muun muassa maiden ja työväen pakko-ottoja, erittäin kurjat ja vaaralliset työolosuhteet ja joukon työmoraalin mureneminen. Aivan erityiseksi teemakseen aineistosta nousee linnoitustyömaiden yhteys työväen radikalisoitumiseen, huliganismiin ja punaiseen vallankumoukseen.
Tutkimuksen onnistuu tuoda esiin aiemmassa tutkimuksessa melko vähäiselle huomiolle jäänyt osa ensimmäisen maailmansodan aikaisesta Suomesta. Myös aiemmassa tutkimuksessa (mm. Näre 2018) on huomioitu sotateollisuuden työllistämän suuren joukon toivottomuus Venäjän vallankumousten synnyttämässä tapahtumaketjussa. Kuitenkin linnoitustyömaiden erityisyys on jäänyt vaille yksityiskohtaisempaa tarkastelua.
Pääkaupungin alueella n.s. ”patterityöt” voivat hyvinkin olla Suomen sisällissotaan johtaneen väkivallankierteen kannalta yksi keskeisimpiä tekijöitä. Asian perusteellisemmalle tutkimukselle saadaan tässä tutkielmassa innoitettua tulevat tutkimuskysymykset.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]