Utilization of Mineral Side Streams in High Temperature Ceramic Materials
Karhu, Marjaana (2020)
Karhu, Marjaana
Tampere University
2020
Teknisten tieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Engineering Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2020-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1737-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1737-9
Tiivistelmä
Mineraaliset raaka-aineet ovat kiinteitä kemiallisia yhdisteitä, joita käytetään laajasti eri teollisuuden aloilla ja käyttökohteissa. Mineraalisia materiaaleja, esimerkiksi oksideja, silikaatteja ja karbonaatteja, esiintyy luonnossa, mutta niitä voidaan myös valmistaa teollisesti. Tyypillisesti mineraalisia materiaaleja tuodaan Eurooppaan jopa toiselta puolelta maapalloa, jolloin kuljetusten aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat suuret. Lisäksi joidenkin mineraalisten materiaalien kohdalla sopivat primääriset raaka-ainevarannot hupenevat maapallolla ja keskittyvät tiettyihin maihin, mikä aiheuttaa raaka-aineiden saatavuusongelmia sekä hinnanvaihteluita. Samanaikaisesti eurooppalainen teollisuus tuottaa valtavat määrät mineraalista materiaalia sivuvirtana, ja niistä suurin osa päätyy jätteeksi kuormittamaan ympäristöä. Kaivosjätteet muodostavat suurimman osuuden teollisuuden tuottamista jätteistä maailmanlaajuisesti: vuosittain kaivosjätettä syntyy kymmeniä tuhansia miljoonia tonneja. Tämän vuoksi mineraaliset sivuvirrat nähdään yhtenä kiinnostavimpana materiaalivirtana, joka tulisi saada uudelleen kiertoon ja hyötykäyttöön. Tämä mahdollistaisi maahantuotujen mineraalisten materiaalien korvaamisen ja primääristen raaka-ainevarantojen turvaamisen pienentäen samalla prosessien ja tuotteiden ympäristövaikutuksia.
Kaivosjätteiden hyödyntämisen tutkimus on pääasiassa keskittynyt maanrakennussovelluksiin, jossa niiden uudelleenkäyttöarvo on suhteellisen alhainen, mutta kuitenkin vakiintunut. Tästä huolimatta kaivosjätteet mielletään edelleen suurelta osin jätteeksi, eikä niiden arvoa raaka-aineena tunnisteta. Tässä väitöskirjassa tutkimus keskittyi mineraalisten sivuvirtojen hyödyntämiseen korkeamman jalostusasteen sovelluksissa, korkean lämpötilan keraamimateriaalien raaka-aineena. Työn päätavoitteena oli tutkia ja lisätä ymmärrystä mineraalisten sivuvirtojen hyötykäytön mahdollisuuksista sekä rajoitteista tällä uudella ja vähemmän tutkitulla sovellusalueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka mineraalisten sivuvirtojen epäpuhtauksia sisältävä koostumus ja rakenne vaikuttavat syntyvien keraamisten materiaalien mikrorakenteeseen sekä sitä kautta saavutettuihin ominaisuuksiin verrattuna vastaaviin primäärisistä raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta sivuvirtojen koostumuksen räätälöintiin yhdistämällä eri virtoja keskenään. Työssä keskityttiin tavoittelemaan kahta tyypillistä korkean lämpötilan keraamiyhdistettä, mulliittia (3Al2O3∙2SiO2) ja magnesium aluminaatti spinelliä (MgAl2O4).
Työssä esitettyjen tulosten perusteella tarkastellut mineraaliset sivuvirrat soveltuvat korvaamaan puhtaita raaka-aineita korkean lämpötilan keraamisovelluksissa. Sivuvirtojen tapauksessa niiden hyödynnettävyys perustuu saavutettuihin ominaisuuksiin koostumuksen sijasta. Sivuvirroista valmistetuilla keraamimateriaaleilla saavutetut ominaisuudet olivat suurelta osin vastaavalla tasolla ja joidenkin ominaisuuksien osalta jopa parempia kuin vastaavilla puhtaista raakaaineista valmistetuilla materiaaleilla. Esimerkiksi yhdistämällä kaivosteollisuuden tuottamaa magnesiittirikasta sivuvirtaa alumiinin anodisointiprosessista syntyvän sivuvirran kanssa valmistettiin lasia sisältäviä keraamipinnoitteita, joiden sähköneristävyys oli samaa luokkaa kuin puhtaista raaka-aineista valmistetuilla pinnoitteilla. Lisäksi sekundääriraaka-ainepohjaisten pinnoitteiden abrasiivinen kulumiskestävyys osoittautui paremmaksi kuin vastaavilla puhtaista raaka-aineista valmistetulla pinnoitteilla. Muodostuvien mikrorakenteiden tutkiminen loi pohjaa saavutettujen ominaisuuserojen ymmärtämiselle. Tässä väitöskirjassa esitetyt sivuvirtapohjaisten keraamimateriaalien ominaisuudet toimivat pohjana tietopankille, jota voidaan jatkotutkimuksissa hyödyntää sivuvirtapohjaisten materiaalien suunnittelussa.
Kaivosjätteiden hyödyntämisen tutkimus on pääasiassa keskittynyt maanrakennussovelluksiin, jossa niiden uudelleenkäyttöarvo on suhteellisen alhainen, mutta kuitenkin vakiintunut. Tästä huolimatta kaivosjätteet mielletään edelleen suurelta osin jätteeksi, eikä niiden arvoa raaka-aineena tunnisteta. Tässä väitöskirjassa tutkimus keskittyi mineraalisten sivuvirtojen hyödyntämiseen korkeamman jalostusasteen sovelluksissa, korkean lämpötilan keraamimateriaalien raaka-aineena. Työn päätavoitteena oli tutkia ja lisätä ymmärrystä mineraalisten sivuvirtojen hyötykäytön mahdollisuuksista sekä rajoitteista tällä uudella ja vähemmän tutkitulla sovellusalueella. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkimuksessa keskityttiin siihen, kuinka mineraalisten sivuvirtojen epäpuhtauksia sisältävä koostumus ja rakenne vaikuttavat syntyvien keraamisten materiaalien mikrorakenteeseen sekä sitä kautta saavutettuihin ominaisuuksiin verrattuna vastaaviin primäärisistä raaka-aineista valmistettuihin materiaaleihin. Lisäksi selvitettiin mahdollisuutta sivuvirtojen koostumuksen räätälöintiin yhdistämällä eri virtoja keskenään. Työssä keskityttiin tavoittelemaan kahta tyypillistä korkean lämpötilan keraamiyhdistettä, mulliittia (3Al2O3∙2SiO2) ja magnesium aluminaatti spinelliä (MgAl2O4).
Työssä esitettyjen tulosten perusteella tarkastellut mineraaliset sivuvirrat soveltuvat korvaamaan puhtaita raaka-aineita korkean lämpötilan keraamisovelluksissa. Sivuvirtojen tapauksessa niiden hyödynnettävyys perustuu saavutettuihin ominaisuuksiin koostumuksen sijasta. Sivuvirroista valmistetuilla keraamimateriaaleilla saavutetut ominaisuudet olivat suurelta osin vastaavalla tasolla ja joidenkin ominaisuuksien osalta jopa parempia kuin vastaavilla puhtaista raakaaineista valmistetuilla materiaaleilla. Esimerkiksi yhdistämällä kaivosteollisuuden tuottamaa magnesiittirikasta sivuvirtaa alumiinin anodisointiprosessista syntyvän sivuvirran kanssa valmistettiin lasia sisältäviä keraamipinnoitteita, joiden sähköneristävyys oli samaa luokkaa kuin puhtaista raaka-aineista valmistetuilla pinnoitteilla. Lisäksi sekundääriraaka-ainepohjaisten pinnoitteiden abrasiivinen kulumiskestävyys osoittautui paremmaksi kuin vastaavilla puhtaista raaka-aineista valmistetulla pinnoitteilla. Muodostuvien mikrorakenteiden tutkiminen loi pohjaa saavutettujen ominaisuuserojen ymmärtämiselle. Tässä väitöskirjassa esitetyt sivuvirtapohjaisten keraamimateriaalien ominaisuudet toimivat pohjana tietopankille, jota voidaan jatkotutkimuksissa hyödyntää sivuvirtapohjaisten materiaalien suunnittelussa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4926]