Ikäihmisten käsitykset hyvästä kuolemasta
Järviö, Tiina (2020)
Järviö, Tiina
2020
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010287636
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen on nopeaa maailmanlaajuisesti. Ikäihmisten osuus suhteessa muuhun väestöön on lisääntymässä myös Suomessa. Lisäksi ikäihmiset ovat suhteellisen suuri käyttäjäryhmä terveydenhuollon palveluissa. Vuosittain saattohoidossa olevista potilaista suurin osa on ikäihmisiä. Tutkimustiedon synteesillä voidaan edistää tutkimustiedon hyödynnettävyyttä käytännön hoitotyössä ja selvittää ikäihmisten tarpeita elämän loppuvaiheen hoitoon lukeutuvaan hyvään kuolemaan liittyen. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus on osa surua eri kulttuureissa ja uskonnoissa käsittelevää Tampereen yliopiston hoitotieteen yksikön johtamaa hanketta.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten käsityksiä hyvästä kuolemasta aikaisempien tutkimusten perusteella vuosilta 2010–2020. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia ikäihmisten käsitykset hyvästä kuolemasta ovat?
Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin kansainvälisistä CINAHL-, Medline-, PsycINFO- ja ASSIA-tietokannoista sekä suomalaisesta Medic-tietokannasta. Tiedonhaussa käytettiin sekä asiasana- että vapaasanahakua. Hakusanoina käytettiin sanojen ikäihminen, hyvä kuolema ja kuolema englanninkielisiä vastineita sekä niiden synonyymeja ja viitetietokantojen asiasanostojen ehdottamia muunnoksia sekä näiden sanojen yhdistelmiä. Käsitys-sanan englanninkielistä vastinetta synonyymeineen käytettiin ainoastaan Medline-tietokannassa. Medic-tietokannassa käytettiin hakusanoina: ikäihminen, vanhus, ja kuolema synonyymeineen. Hakusanojen katkaisua käytetiin tietokantojen ohjeiden mukaan. Sisäänottokriteereinä olivat, että tutkimus vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen eli 1) käsittelee ikäihmisten näkökulmaa ja 2) käsittelee käsityksiä hyvästä kuolemasta. Ennen tietokantarajauksia systemaattisen tiedonhaun kokonaistulokseksi saatiin 1484 viitettä. Tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin hakutuloksista yhdeksän tutkimusartikkelia. Lisäksi mukaan otettiin manuaalihaulla löytyneet sisäänottokriteerit täyttävät kuusi tutkimusartikkelia ja yksi väitöskirja. Mukaan otetuista tutkimuksista kuusi oli kvantitatiivisia poikkileikkaustutkimuksia ja kymmenen oli kvalitatiivisia tutkimuksia. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Keskeisenä tuloksena oli, että ikäihmisten käsitykset hyvästä kuolemasta sisälsivät kuolinhetken ihmisarvoisen kohtaamisen mahdollistavat yksilösidonnaiset tekijät, elämän loppuvaiheessa elämänhalua kohentavat tekijät, vaivattoman kuoleman prosessin ilman elämän keinotekoista pitkittämistä, hyväksyvän suhtautumisen elämän päättymiseen ja asioiden avoimen kohtaamisen kuolemaa edeltäen. Lisäksi ikäihmisten käsityksiin hyvästä kuolemasta sisältyi aktiivisen toimijuuden säilyttäminen kuolemaan sopeutumisen mahdollistajana, hengellisyyden merkitys yksilölle, osallisuuden kokemisen mahdollistuminen vuorovaikutussuhteissa, elämän loppuvaiheen tuki, pyrkimys tasavertaisten ihmissuhteiden säilyttämiseen sekä ylisukupolvisen perinnön jättäminen tuleville sukupolville.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon palveluissa Ikäihmiset tulee huomioida yksilöllisesti siten, että heille tarjotaan mahdollisuus keskustella käsityksistään hyvästä kuolemasta. Väestön ikääntymisestä seuraa mahdollisesti tarve resurssien lisäämiseen tai kohdentamiseen ikäihmisten tarpeita nykyistä paremmin vastaavien terveydenhuollon palveluiden esimerkiksi saattohoidon kehittämiseksi sekä koulutuksen lisäämiseksi koskien ikäihmisten hoitoa, ja sen osana myös kuoleman kohtaamista yhteistyössä ikäihmisten kanssa huomioiden heidän yksilölliset käsityksensä hyvästä kuolemasta.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata ikäihmisten käsityksiä hyvästä kuolemasta aikaisempien tutkimusten perusteella vuosilta 2010–2020. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia ikäihmisten käsitykset hyvästä kuolemasta ovat?
Systemaattinen kirjallisuushaku toteutettiin kansainvälisistä CINAHL-, Medline-, PsycINFO- ja ASSIA-tietokannoista sekä suomalaisesta Medic-tietokannasta. Tiedonhaussa käytettiin sekä asiasana- että vapaasanahakua. Hakusanoina käytettiin sanojen ikäihminen, hyvä kuolema ja kuolema englanninkielisiä vastineita sekä niiden synonyymeja ja viitetietokantojen asiasanostojen ehdottamia muunnoksia sekä näiden sanojen yhdistelmiä. Käsitys-sanan englanninkielistä vastinetta synonyymeineen käytettiin ainoastaan Medline-tietokannassa. Medic-tietokannassa käytettiin hakusanoina: ikäihminen, vanhus, ja kuolema synonyymeineen. Hakusanojen katkaisua käytetiin tietokantojen ohjeiden mukaan. Sisäänottokriteereinä olivat, että tutkimus vastaa asetettuun tutkimuskysymykseen eli 1) käsittelee ikäihmisten näkökulmaa ja 2) käsittelee käsityksiä hyvästä kuolemasta. Ennen tietokantarajauksia systemaattisen tiedonhaun kokonaistulokseksi saatiin 1484 viitettä. Tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittiin hakutuloksista yhdeksän tutkimusartikkelia. Lisäksi mukaan otettiin manuaalihaulla löytyneet sisäänottokriteerit täyttävät kuusi tutkimusartikkelia ja yksi väitöskirja. Mukaan otetuista tutkimuksista kuusi oli kvantitatiivisia poikkileikkaustutkimuksia ja kymmenen oli kvalitatiivisia tutkimuksia. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Keskeisenä tuloksena oli, että ikäihmisten käsitykset hyvästä kuolemasta sisälsivät kuolinhetken ihmisarvoisen kohtaamisen mahdollistavat yksilösidonnaiset tekijät, elämän loppuvaiheessa elämänhalua kohentavat tekijät, vaivattoman kuoleman prosessin ilman elämän keinotekoista pitkittämistä, hyväksyvän suhtautumisen elämän päättymiseen ja asioiden avoimen kohtaamisen kuolemaa edeltäen. Lisäksi ikäihmisten käsityksiin hyvästä kuolemasta sisältyi aktiivisen toimijuuden säilyttäminen kuolemaan sopeutumisen mahdollistajana, hengellisyyden merkitys yksilölle, osallisuuden kokemisen mahdollistuminen vuorovaikutussuhteissa, elämän loppuvaiheen tuki, pyrkimys tasavertaisten ihmissuhteiden säilyttämiseen sekä ylisukupolvisen perinnön jättäminen tuleville sukupolville.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon palveluissa Ikäihmiset tulee huomioida yksilöllisesti siten, että heille tarjotaan mahdollisuus keskustella käsityksistään hyvästä kuolemasta. Väestön ikääntymisestä seuraa mahdollisesti tarve resurssien lisäämiseen tai kohdentamiseen ikäihmisten tarpeita nykyistä paremmin vastaavien terveydenhuollon palveluiden esimerkiksi saattohoidon kehittämiseksi sekä koulutuksen lisäämiseksi koskien ikäihmisten hoitoa, ja sen osana myös kuoleman kohtaamista yhteistyössä ikäihmisten kanssa huomioiden heidän yksilölliset käsityksensä hyvästä kuolemasta.