Turvallisuuden yhteistuottaminen yleisötapahtumissa
Lempinen, Isa (2020)
Lempinen, Isa
2020
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010267512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010267512
Tiivistelmä
Tämä tutkielma keskittyi tarkastelemaan yhteistuotettua turvallisuutta yleisötapahtumien empiirisessä kontekstissa. Yhteistuotetun turvallisuuden merkitys on noussut yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin, erityisesti korostamalla neljännen sektorin eli kansalaisten roolia turvallisuuden tuottamisessa. Suomen yhteiskunnan turvallisuusstrategiakin painottaa kokonaisturvallisuuden olevan yhteistoimintamalli, jossa turvallisuutta koskevaa tietoa jaetaan ja analysoidaan yhdessä kaikkien toimijoiden kesken.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka ovat pidetty tapahtumaturvallisuuden keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteistuotannon lähtökohtien mukaisesti haastatellut tahot ovat julkinen sektori, yksityinen sektori ja itse tapahtumiin osallistuva kuluttaja. Haastateltavat tahot ovat avanneet kokemuksiaan ja ajatuksiaan yhteistuotetusta turvallisuudesta yleisötapahtumissa, siihen liittyviä arvokytköksiä ja yhteistuotannossa esiintyviä haasteita.
Keskeiset tutkimuksen tulokset käsittelevät kolmea aihealuetta: yhteistuotannon eri esiintymisen muotoja tapahtumaturvallisuudessa, yhteistuotettuun turvallisuuteen liitettäviä arvoja ja yhteistuotetun turvallisuuden haasteita. Yhteistuotannon muotoja koskevat tulokset nostivat esiin ensinnäkin sen, että turvallisuuden yhteistuottamisessa ei ole kyse valinnoista tai strategisesta suuntauksesta, vaan turvallisuus palveluna on perimiltään aina yhteistuotettua. Tämä muoto yhteistuotannosta kuvastaa käyttäjä yhteistuotantoa, jossa itse palvelun käyttäminen on yhteistuotannon kulmakivi. Yleisötapahtumien aikainen turvallisuus siis muotoutuu aina julkisen, yksityisen ja asiakkaan muodostamana kokonaisuutena. Toiseksi tuloksissa korostui osallistavan yhteistuotannon esiintyminen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, erityisesti viranomaispalavereiden yhteydessä, jossa turvallisuutta koskevaa tietoa käsitellään ja hyödynnetään yhdessä. Kuitenkaan tehostettua yhteistuotantoa, joka yhdistäisi suunnitelmallisen ja innovatiivisen turvallisuuden yhteiskehittelyn kaikkien toimijoiden kesken, mukaan lukien tapahtumaan osallistuvat asiakkaat ei ollut empiirisen aineiston perusteella havaittavissa.
Yhteistuotannon taustalla vaikuttaa kolme arvoa, jotka liittyvät vahvasti toimijoiden omiin arvoihin: käyttäjäarvo, liiketoiminnan arvo ja yhteiskunnallinen arvo. Vaikka yhteistuotetussa turvallisuudessa vaikuttavat arvokytkökset ovat erilaisia toimijoiden välillä, ne eivät kuitenkaan poissulje toisiaan, vaan elävät ja kehittyvät synergiassa. Tuloksien viimeisessä osassa käsiteltiin yhteistuotetun turvallisuuden haasteita, joita nykytilan mukaan esiintyy useita. Haasteet, jotka heikentävät yhteistuotannon toimivuutta ja siitä vapautuvaa lisäarvoa turvallisuudelle, olivat esimerkiksi yhteistuotannon kansallinen koordinaation puute, osaamisen ja asiantuntijuuden eriasteisuus, toimijoiden vastakkainasettelu sekä luottamuksen ja joustavuuden puute toimijoiden välillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tapahtumaturvallisuuden yhteistuottamisen kenttä ei ole yksiselitteinen. Turvallisuuden merkitys kaikkien eri toimijoiden näkökulmasta on kasvanut viime vuosina, kuten myös yhteistyön arvokkuutta ja hyötyä ymmärretään käytännön tasolla. Kuitenkin empiirisen aineiston perusteella on korostettava sitä, että vaikka yhteiskunnan turvallisuusstrategiassakin yhteistuottamisen tärkeys on hyvin esillä, tapahtumaturvallisuuden tuotannon alueella se hakee vielä paikkaansa.
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, jotka ovat pidetty tapahtumaturvallisuuden keskeisten toimijoiden kanssa. Yhteistuotannon lähtökohtien mukaisesti haastatellut tahot ovat julkinen sektori, yksityinen sektori ja itse tapahtumiin osallistuva kuluttaja. Haastateltavat tahot ovat avanneet kokemuksiaan ja ajatuksiaan yhteistuotetusta turvallisuudesta yleisötapahtumissa, siihen liittyviä arvokytköksiä ja yhteistuotannossa esiintyviä haasteita.
Keskeiset tutkimuksen tulokset käsittelevät kolmea aihealuetta: yhteistuotannon eri esiintymisen muotoja tapahtumaturvallisuudessa, yhteistuotettuun turvallisuuteen liitettäviä arvoja ja yhteistuotetun turvallisuuden haasteita. Yhteistuotannon muotoja koskevat tulokset nostivat esiin ensinnäkin sen, että turvallisuuden yhteistuottamisessa ei ole kyse valinnoista tai strategisesta suuntauksesta, vaan turvallisuus palveluna on perimiltään aina yhteistuotettua. Tämä muoto yhteistuotannosta kuvastaa käyttäjä yhteistuotantoa, jossa itse palvelun käyttäminen on yhteistuotannon kulmakivi. Yleisötapahtumien aikainen turvallisuus siis muotoutuu aina julkisen, yksityisen ja asiakkaan muodostamana kokonaisuutena. Toiseksi tuloksissa korostui osallistavan yhteistuotannon esiintyminen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, erityisesti viranomaispalavereiden yhteydessä, jossa turvallisuutta koskevaa tietoa käsitellään ja hyödynnetään yhdessä. Kuitenkaan tehostettua yhteistuotantoa, joka yhdistäisi suunnitelmallisen ja innovatiivisen turvallisuuden yhteiskehittelyn kaikkien toimijoiden kesken, mukaan lukien tapahtumaan osallistuvat asiakkaat ei ollut empiirisen aineiston perusteella havaittavissa.
Yhteistuotannon taustalla vaikuttaa kolme arvoa, jotka liittyvät vahvasti toimijoiden omiin arvoihin: käyttäjäarvo, liiketoiminnan arvo ja yhteiskunnallinen arvo. Vaikka yhteistuotetussa turvallisuudessa vaikuttavat arvokytkökset ovat erilaisia toimijoiden välillä, ne eivät kuitenkaan poissulje toisiaan, vaan elävät ja kehittyvät synergiassa. Tuloksien viimeisessä osassa käsiteltiin yhteistuotetun turvallisuuden haasteita, joita nykytilan mukaan esiintyy useita. Haasteet, jotka heikentävät yhteistuotannon toimivuutta ja siitä vapautuvaa lisäarvoa turvallisuudelle, olivat esimerkiksi yhteistuotannon kansallinen koordinaation puute, osaamisen ja asiantuntijuuden eriasteisuus, toimijoiden vastakkainasettelu sekä luottamuksen ja joustavuuden puute toimijoiden välillä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tapahtumaturvallisuuden yhteistuottamisen kenttä ei ole yksiselitteinen. Turvallisuuden merkitys kaikkien eri toimijoiden näkökulmasta on kasvanut viime vuosina, kuten myös yhteistyön arvokkuutta ja hyötyä ymmärretään käytännön tasolla. Kuitenkin empiirisen aineiston perusteella on korostettava sitä, että vaikka yhteiskunnan turvallisuusstrategiassakin yhteistuottamisen tärkeys on hyvin esillä, tapahtumaturvallisuuden tuotannon alueella se hakee vielä paikkaansa.